Blogit

Katsaus vuoteen 2015 ja tuleviin historiallisiin muutoksiin

( 22.10.2019 )

Tilinpäätös 2015

Uuraisten kunnan talous pidettiin tasapainossa vuonna 2015. Tilikauden ylijäämä oli 135.508 euroa. Alkuvuodesta näytti siltä, ettei ostopalveluiden osalta budjetissa kaikilta osin pysytä, mutta talousarvion tiiviillä seurannalla ja tarvittavilla toimenpiteillä kunnan päättäjät ja henkilöstö suoriutuivat palvelutehtävästään. Huomionarvoisena poimintana omasta toiminnasta on henkilöstökulujen kehitys; tilipäätöksessä 2015 ne ovat n. 100.000 euroa pienemmät kuin tilinpäätöksessä 2014. Verotulot toteutuivat ennakoitua paremmin ja valtionosuudet suunnitellun mukaisesti. Vuosikate oli n. 1,2 milj. euroa, mikä oli vajaa parisataatuhatta euroa ennakoitua parempi. Tällä pystyttiin kattamaan rahoitustarve, jossa investoinnit toteutuivat 200.000 euroa korkeampina. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 3,55 milj. euroa ja vanhoja pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 3,47 milj. euroa. Nettovelkaantuminen kasvoi n. 80.000 euroa, mikä kuitenkin kunnan väestönkasvusta johtuen laski n. 3000 euroon/asukas. Kunnan lainakantaa ja sen suojaamista järjesteltiin uudelleen lainanhoitokulujen pienentämiseksi. Kunnan lainakanta vuoden lopussa oli n. 11 milj euroa. Kunnan keskeisimmän tytäryhtiön Uuraisten Vuokratalot Oy:n osalta tilinpäätös oli niukasti voitollinen. Yhtiön lainakanta oli vuoden lopussa n. 5,0 milj. euroa.

Uuraislaiset - kunnan elinvoimaisuuden eteen Uuraisten kunnan päättäjät ja työntekijät tekivät töitä vuonna 2015. Kansanvaltaan kuuluva keskustelu edelsi keskeisiä ratkaisuja. Kunta teki päätökset, joilla mahdollistetaan toimintavarmat kiinteät valokuituyhteydet uuraislaisille. Kunta myös linjasi yhteistyössä yrittäjien kanssa, miten lähivuosina elinkeinopolitiikkaa hoidetaan ja yritysten toimintaa tullaan edesauttamaan. Valtuusto hyväksyi Hirvaskankaan kouluhankkeen suunnitelmat, mikä luo edellytykset käynnistää hankkeen toteutus. Rinteelän ja Aittovuoren asuintonttialueen avaamisella luotiin edellytyksiä laadukkaalle asumiselle. Hirvaskankaalla sijaitsevien työpaikkarakentamiseen tarkoitettujen alueiden kaavoitus laitettiin liikkeelle.

Vuoden 2015 keväällä Metsägroup päätti Ääneskosken miljardihankkeen käynnistämisestä. Se toi rakennusvaiheen alusta lähtien töitä ja hyvinvointia myös uuraislaisille toimijoille. Valmistuttuaan ja tuotannon käynnistyttyä biotuotetehdas lisää melkoisesti puun tarvetta, mikä lisää työtä korjuuseen ja kuljetukseen. Tämä luo mahdollisuuksia myös Uuraisten yrityselämälle.

Vuonna 2015 kunta neuvotteli Keski-Suomen Ely-keskuksen ja Liikenneviraston kanssa maanteiden 627/6304/ 16777 liittymäjärjestelyjen ja kevyen liikenteen väylän toteuttamisesta vuonna 2017. ELY-keskuksen sijasta Liikennevirasto tekee toteutussopimuksen sovitun pohjalta, koska hanke maantien 627 osalta liittyy valtion budjetissa myönnettyyn Biotuotetehtaan kehittämisrahaan. Ely-keskus laittaa myös kuntoon huonokuntoisen 627:n tien Uuraisten keskustaajamasta Hirvaskankaalle.

Se, että vuoden 2015 tilinpäätöksen tulos on positiivinen, on elinehto kasvavalle ja terveelle Uuraisten kunnalle. Ylijäämä oli juuri oikeankokoinen, ja se palvelee kunnan perustehtävää. Kunnan perustehtävä on palvella yhteisöä ja kuntalaisia taloudellisesti kestävällä tavalla. On kuntia, jotka tullee julkisuudessa esittämään suurempiakin ylijäämiä. On syytä huomioida, että jos kunta esittää liian suurta ylijäämää, viestii se siitä, että kuntaverotus on liian kireää. Ja faktahan on se, että monella naapurikunnalla ansiotulo- ja kiinteistöverotus on meitä kireämpää. Kannattaa siis valita kotikunnakseen Uurainen.

Ja viime vuonna moni valitsikin! 49 uutta uuraislaista; tänne muuttanutta ja täällä syntynyttä. Sillä kunnan väkiluku kasvoi vuonna 2015. Uuraisten väestönkasvu oli prosentuaalisesti Keski-Suomen suurinta suhteessa väestöön. Uurainen on tulevaisuuden kunta, kuten uudessa vuonna 2015 ilmestyneessä kuntaesitteessä tuodaan esille. Tästä on hyvä jatkaa ja kehittää/parantaa toimintaamme jatkossa kun laaditaan uutta kuntastrategiaa vuosille 2017-2022.

Historiallinen muutos

Pääsiäisen aikaan oli Hesarissa lehtijuttu, mikä kuvasi sitä historiallista muutosta, joka Suomeen nyt rakennetaan. Uudet maakunnat ottaisivat kontolleen tehtäviä, joista osa on annettu kunnalle jo Venäjän vallan aikaan. Siinä tuotiin esille se, että Suomessa on päätöksenteko aina haluttu pitää lähellä ihmisiä. Lähiyhteisössä asuvilla ihmisillä mahdollistettiin oikeus päättää itseään koskevista asioista. Ja tämä tapahtui ennen kuin nykyiset poliittiset puolueet olivat vielä edes syntyneet. Paikallishallinnosta muodostui keskitetyn vallan vastavoima. Jännite on havaittavissa vieläkin kuntien ja valtion suhteessa. Se näkyy esimerkiksi väittelyssä siitä, pitäisikö lailla säätää koko maahan sama hoitajien vähimmäismäärä vanhustenhoidossa. Paikallisesta kunnan näkökulmasta sellainen säätely ihmetyttää, koska se ei huomioi paikallisia eroja.

Viime vuosien uudistushankkeita leimaa tietynlainen historiattomuus, ei tunneta lähtökohtia ja kansakunnan vaiheita. Sen tähden asiat eivät etene, ja kansakunnan poliittiset päättäjät tuntuvat väsyvän parhaimmassa iässään.

Muistan kuinka entinen kuntaministeri Hannes Manninen Paras hankkeen yhteydessä yli kymmenen vuotta sitten toi esille yhtenä vaihtoehtona maakunnan kokoisen kunnan, joka hoitaisi mm. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja peruskunnille jäisi hoidettavakseen tiettyjä palveluita samaan tyyliin kuin nyt on linjattu. Nyt Kuntaliiton Reijo Vuorento on uudelleen tuonut esille tämäntyyppisen mallin. Muistan myös kuinka v. 2005 kollega, nykyisen eteläsuomalaisen kaupungin johtaja rusikoi vaihtoehdon het kättelyssä. Ja eräs tuolloin tapaamani Kuntaliiton emeritus johtava asiantuntija piti vaihtoehtona täysin mahdottomana.

Suomen julkisessa sektorissa on piirre, että esitys tai ajatus ammutaan tykillä alas ennen kuin siitä on edes keskusteltukaan, ja sitten se löydetään edestämme vuosien kuluttua. Aikaa on vain kulunut ja rahaa palanut. Eli on ns. vatuloitu. Tornion kaupungin emeritus kaupunginjohtajana Hannes Manninen oli visionääri. Tornion kaupungin ja Haaparannan kunnan keskinäisellä yhteistyöllä luotiin vaurautta yhteisöön, vaikka kuntien välillä on raja, joka pysyy, eikä muutu. Ja se on valtakunnan raja Suomen Tasavallan ja Ruotsin Kuningaskunnan välillä.

Juha Valkama

-