Kunnanjohtajan blogi

Viime vuonna kunnan väestö kasvoi 47 henkilöllä! Ja muuta faktaa kunnan tilinpäätöksestä 2016

( 28.03.2017 )

Vuoden 2016 tilinpäätöksen vuosikate muodostui noin 1,3 miljoonaa euroa positiiviseksi. Se on parisataa tuhatta euroa enemmän kuin arvioitiin. Siihen vaikutti se, että kokonaisuudessaan toimintakuluissa ja -tuotoissa pysyttiin budjetissa. Näin etenkin kunnan oman toiminnan osalta. Terveystoimen osalta ylitykset olivat parin sadan tuhannen euron suuruisia, ja näin ollen varsin maltillisia. Toteutunut toimintakate on 18 865 000 euroa. Asetetut palvelutavoitteet on kyetty toteuttamaan. Tämä kertoo oikeasta budjetoinnista, jonka takana on koko kuntaorganisaation osaaminen ja ammattitaito työntekijästä valtuutettuun. Verotulot kehittyivät suotuisammin kuin arvioimme. Kunnan tuloverokertymän oli 9,35 miljoonaa euroa, joka on noin 30.000 euroa ennakoitua parempi. Ja kunnan osuus yhteisöverokertymästä noin 521.000 euroa oli 76.354 euroa ennakoitua parempi. Kiin-teistöverot toteutuivat arvioidun mukaan. Tiedoksi nykyisille ja lukuisille uusille kiinteistön omistajille, että Uurainen on Keski-Suomen maltillisimpia kiinteistöverottajia. Korkokulut tippuivat vuoden 2015 tilinpää-töksestä yli 50.000 euroa onnistuneiden lainajärjestelyiden takia. Myös tällaisilla kohteilla on merkitystä, ja joka sektorilla pitää aika ajoin tarkistaa, mistä on mahdollista saada kustannussäästöjä. Vääristä paikoista ei kuitenkaan kannattaisi säästää, mikä johtaa pahimmillaan heikkoon palveluun tai osaamatto-maan palveluhankintaan. Tilinpäätöksen ylijäämäinen tulos on 242.000 euroa.

 

Yli miljoonan vuosikate mahdollisti tulorahoituksen, jolla osaltaan kyettiin kattamaan kunnan investointeja. Jo talousarviovaiheessa tiedostettiin, että rahoitustarve on mittava. Investoinnit toteutuivat melkein budjetoidun mukaisesti. investointimenot olivat noin 2,6 miljoonaa euroa ja investointitulot yli puolimiljoonaa euroa. Investointien nettomenot alittuivat noin 165.000 euroa. Investointien kattamiseen otettiin valtuuston hyväksymä määrä velkaa. Kunnan velkamäärä/asukas kohosi vuodesta 2015 viime vuoden tilinpäätökseen 309 euroa ja on tilinpäätöksessä 3314 euroa/asukas. Hirvasen uuden koulun rakentamisen käynnistäminen oli vuoden 2016 investointikohteista aivan keskeinen. Uuden koulun tarve syntyi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana, jolloin alueen väkiluku kasvoi huomattavasti. Ja sitä on suunniteltu vuosia, ainakin kohde on ollut suunnittelussa sen ajan – kuusi vuotta – mitä itse olen Uuraisilla kunnanjohtajana ollut. Suunnittelu jäntevöityi muutama vuosi sitten, kun hanketta lähdettiin määrätietoisesti valmistelemaan Uuraisten kunnan omana hankkeena. Tämä näkyy kohteen toteutuksessa, jonka valvonta pyritään pitämään tilaajan näpeissä. Vuoden 2016 investoinnin toteuman valossa kustannukset ovat pysyneet arvioidussa. Olemme ylpeitä kaikista kohteistamme, mitä saimme aikaiseksi vuonna 2016. Erityisen ylpeitä olemme kuitenkin tästä vuonna 2017 valmistuvasta koulusta, joka omistamme sata vuotta täyttävälle itsenäiselle isänmaallemme.

 

Vuonna 2016 Jykes Oy:n omistajakunnat, etunenässä Jyväskylän kaupunki, tekivät päätöksen Jykes Oy:n lakkauttamisesta. Jykes tarjosi Uuraisille käytännössä yhden henkilön työpanosta noin 80.000 eu-ron kuntamaksuosuudella. Päätös ei herättänyt intohimoja puoleen jos toiseen. Uuden toimintamallin suunnittelu käynnistyi välittömästi.

 

Paikkakunnan elinvoimalla on monta merkitystä. Joillekin se voi tarkoittaa sitä, että on paljon yksityisiä palveluita ja kauppoja, toisille taas kasvavaa ja nuorekasta väestöä sekä hyviä julkisia peruspalveluita esim. kouluja. Uuraisten elinvoima on sitä, että ihmisillä on viihtyisä asuinympäristö, peruspalvelut kun-nossa, yhteisöllisyys vahvistuu edelleen ja paikkakunnalla on vireää pientä ja keskisuurta yritystoimintaa, joka osaltaan tarjoaa ihmisille palveluita ja toimeentuloa. Kunnassa elinvoima koostuu siitä, että kaavoitetaan vetovoimaisia tontteja, harrastusmahdollisuudet ovat kunnossa ja työllisyydestä pidetään huolta. Viime vuonna kunnan väestö kasvoi 47 henkilöllä.

Uuraisten kunnan uusi strategia 2017–22 laadittiin vuoden 2016 aikana pidetyissä seminaareissa päättä-jien, kunnan henkilöstön, yrittäjien ja muiden kesken. Kuntalaisia kuunneltiin. Tasapainoisesti kasvava ja kehittyvä maaseutukunta - ajan hermolla! Näin se alkaa – nimittäin strategian visio eli tavoitetila. Tavoitteena on, että Uurainen kasvaa niin, että ihmisille kyetään käytettävissä olevilla resursseillamme tarjoamaan palveluita. Vetovoimaa on siinä, että Uurainen on maaseutua kasvukaupungin läheisyydessä. Ajan hermolla on oltava ja aistittava uusia tuulia. Sähköiset palvelut lisääntyvät ja joitakin palveluita saa vain netin kautta. Uuraisilla palveluihin pääsy ei jää kiinni tietoliikenneyhteyksistä, joita aktiivisesti myös tarjo-taan, yhtenä osoituksena kunnan vuokrataloyhtiön asuntoihin tulevat kiinteät yhteydet. Semmoista ei kannata vision laittaa mitä ei olla ja miksi ei ole realistista tulla. Uuraisilla ei ole, eikä tule olemaan palveluita joka lähtöön. Kaupungin valoja ja kaupunkimaista palvelutarjontaa löytyy 20-40 km säteeltä. Ja visio jatkuu: Uurainen tarjoaa kylämäisen ja luonnonläheisen asuinympäristön. Uuraisilla toisista pidetään huolta. Vahvuudet löytyvät kylistämme mukaan lukien kirkonkylä, Kuukka. Luonto on lähellä, keskellämme ja siitä huolehtiminen on sydämenasia. Toiset ihmiset ovat myös lähellä arjessa, juhlassa ja elämän vastoinkäymisissä. Visio päättyy seuraavasti: Kunta palvelee joustavasti kuntalaisia, joiden ulottuville ovat toimivat omat peruspalvelut. Koulut ja päiväkodit ovat ihmisten ulottuvilla, vaikkeivät sijaitsekaan ihan naapurissa. Me tulemme myös taistelemaan sen puolesta, että Uuraisilla on jatkossakin ihmisläheisiä terveys-, vanhus- ja erityisryhmien palveluita, vaikkei kunta niitä enää jatkossa järjestäisi ja rahoittaisikaan. Itsenäisyytemme 100 juhlavuoden tunnuslause Yhdessä istuu hyvin kunnan strategiaan.

Juha Valkama 

Juhan Vlogi 1/2017

( 01.02.2017 )

Juhan Vlogi ajankohtaisista Uuraista koskevista asioista

( 14.12.2016 )

Tässä Juhan vlogi

Kiitokset kuluneesta vuodesta.

Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Vuotta 2017!

Työn nälkää, rahan mahtia ja maakunnan urakkaa

( 19.08.2016 )

Työllistymisen mahdollisuuksia

Uuraisilla teemme ruohonjuuritasolla töitä sen eteen, että maan hallituksen tavoite työllisyysasteen nostamisesta 72 prosenttiin toteutuisi. Tällä hetkellä se käsittääkseni on alle 70 %. Kunnassa on mm. työnsuunnittelija, joka on ohjannut työtä vailla olevia erilaisiin työtehtäviin yrityksiin, kuntaan ja yhdistyksiin. Työllisyysasioiden työryhmään eivät asiat hautaudu vaan kunnan, yrittäjien ja työvoimaviranomaisten asiat hoidetaan turhia mutkia välttäen ja kuntalaisten parasta ajatellen. Työllisyysaste on vuoden aikana Uuraisilla noussut, sillä työtä vailla olevien määrä Uuraisilla on tippunut 20 henkilöllä (työnhakijoina v. 2015 kesäkuussa 250 henkilöä ja v.2016 kesäkuussa 230 henkilöä). Tällä hetkellä työtä vaikka olevien osuus on 14,1% työvoimasta. Tämän työttömyysprosentin 1-2 % pienennys tarkoittaisi, että 15-30 henkilöä joko työllistyisi, lähtisi koulutukseen tai siirtyisi työmarkkinoiden ulkopuolelle eläkkeelle. Tulevan vuoden suunnitelmien osalta meidän tulee yhdessä asettaa tavoitteita, joiden toteuttamisen keinovalikoima tulee mielestäni pitää laajana. Kaikkia järkeviä toimenpiteitä tarvitaan.

Uuraisilla toimivalla konepajayrityksellä Jakeman Oy:llä on työvoiman tarve. Noin kymmenen muun metallialan yrityksen mukana Jakeman Oy lähti mukaan Metallimestarit –konseptiin, jonka kautta se hakee hitsareita ja särmäreitä. Metallimestariksi voi hakea työtön tai työttömyysuhan alla, eli esimerkiksi määräaikaisessa työsuhteessa oleva täysi-ikäinen henkilö. Järjestimme yhdessä konseptin koordinaattori Opteamin, kouluttajien ja Jakemanin kesken infotilaisuuden Uuraisilla tästä työllistymismahdollisuudesta. Tilaisuuteen ei tullut ketään … Jyväskylässä info-tilaisuuteen oli kuulemma saapunut vain seitsemän kiinnostunutta? Jyväskylän kaupungin työttömyysprosentti on muuten 18,6 %, suurimpien kaupunkien työttömyysastevertailussa Jyväskylä sijoittui seuraavasti: Espoo (11,2 %), Vantaa (13,0 %), Helsinki (13,5 %), Kuopio (13,9 %), Kouvola (14,8 %), Pori (16,9 %), Lahti (17,4 %),Turku (17,9 %), Oulu (17,9 %), Jyväskylä (18,6 %) ja Tampere (19,3 %). Tämä herättää ajatuksia. Saavutetaanko tässä maassa tavoiteltu työllisyysaste ja näin turvataan hyvinvointivaltion rahoituspohja? Ja se, kuka ne tulevaisuuden eläkkeet maksaa? En halua lähteä syyllistämään ketään ja se on fakta, ettei ihmisen osaaminen ja tarjottu työ aina natsaa yhteen. Mietityttää vain se, että onko teollisen työn osaaminen jotenkin rapautumassa ja päästetty rapautumaan? Eri teollisenprosessien työsuoritteet vaativat perusosaamisen lisäksi tarkkuutta ja nopeutta. Ja tietenkin motivaatiota, asennetta. Mikä ratkaisuksi? No, enempää asian käsittelyä enää jatkamatta toteaisin, että kyllä maailmalta tekijöitä löytyy...

Aika on rahaa

Suomalaiset eivät ole menestyneet kovinkaan hyvin Rion olympialaisissa, joskin kisat jatkuvat vielä sunnuntaihin 21. elokuuta saakka. Joukkueenjohto on korostanut rentoa fiilistä, eikä ole perinteiseen tapaan asettanut mitalitavoitetta. Urheilijat itse luovat tavoitteensa ja pyrkivät siihen. Itse totean vajaan 40 vuoden penkkiurheilijan kokemuksella, etten jaksa enää stressata sen tähden, saako Suomi mitaleita ja kuinka paljon. Joka tapauksessa kansakuntien menestystä ja menestymättömyyttä ahkerasti edelleenkin mitataan. Määrällisinä mittareita ovat nämä olympiamitalit ja -pisteet.

Tarkastelen muutaman pohjoiseurooppalaisen maan menestystä. Tanska on asukasluvultaan Suomen kokoinen ja tanskalaiset urheilijat ovat saavuttaneet 10 mitalia. Ruotsi on kaksi kertaa suurempi ja vastaava luku on 7 mitalia. Hollanti on kolme kertaa suurempi ja saavuttanut 14 mitalia. Mitaleita on em. maille tullut sekä yksilölajeista että joukkuelajeista. Kaikki edellä mainitut maat ovat melko lailla samankaltaisia yhteiskuntia kuin Suomikin. Mikä mahtaa selittää eroa? Tätä varmaan miettii urheilupomojen lisäksi hirmu määrä kaltaisiani penkkiurheilijoita. Vuosisatojen ajan on Hollantiin, Ruotsiin ja Tanskaan kerääntynyt varallisuutta tuottavaa pääomaa, jota nähtävästi suunnataan enemmän urheiluun kuin meillä. Ja nimenomaan huipulle tähtäävään urheiluun. Suomessa on kyllä tasokkaita liikuntapaikkoja, ja rakennettaan Hipposta ja niin edelleen. Ja on aktiivista urheiluseura- ja junioritoimintaa. Talkootyötä tehdään vuorotta ja omat liikenevät varat laitetaan omiin ja läheisten urheiluharrasteisiin. Fakta on kuitenkin, että huipulle tähtäävään urheiluun tarvitaan paljon rahaa, käyttöpääomaa.

Pielaveden kunnanjohtajana vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä todistin tämän asian konkreettisesti. Pielaveden Sammon lentopallojoukkueen taustalla oli ja on esimerkillisen aktiivinen talkoo- ja junioritoiminta. Kuitenkin Suomen tuplamestaruutta joukkue ei olisi saavuttanut ilman kunnan ja yritysten sponsorirahaa. Rahalla mahdollistetaan se, että parhaat valmentajat ja pelaajat kykenevät täysipainoisesti keskittymään ensisijaisesti urheiluun ja menestymiseen siinä. Toimeentulo elämiseen tulee pääasiassa urheilusta, se ei ole riippuvainen muista tuloista. Kansainvälisellä huipulla tämä on tosiasia, mutta myös avainurheilijoitten osalta SM-tasolla. Kysymys on pitkälti aikaresursseista, ja vanha sanonta ”aika on rahaa” pitää paikkansa. Ja aikaresursseista tärkein on läheiset, perhe, yksityiselämä. Ja Jos senkin resurssin joutuu jakamaan leipätyön ja huippu-urheilun kanssa, niin johan on tarvetta sille kuuluisalle henkiselle valmennukselle, joka tässä tilanteessa tarkoittanee useasti parisuhdeterapiaa.

Satsaus huippu-urheiluun on kuitenkin arvovalinta ja ns. arvokeskustelun paikka, varsinkin jos panostuksia tehdään veronmaksajien rahoilla ts. kuntien ja valtion toimesta. Onko paikkakunnan, kansakunnan menestys tärkeää kilpailukentillä? Mikä merkitys sillä on ihmisille, yhteisölle? Mitä haetaan? Me-henkeä, positiivista imagoa vai mitä? Näitä kysymyksiä on käytävä läpi. Nimittäin itse törmäsin myös siihen, että kunnan satsaukset kansallisen tason huippu-urheiluun katsottiin olevan jostakin muusta pois. Raa’immillaan ”priorisointikeskustelussa” nähtiin, että julkiset satsaukset Suomen mestaruustason lentopalloiluun oli pois vanhuksilla ja niiltä, jotka eivät omin avuin pärjää.

Huippu-urheilijan sponssaamisesta mainittakoon vielä yksi kokemukseni Pielavedeltä runsaan kymmenen vuoden takaa. Se kokemus liittyi nuoreen pielavetiseen urheilijalupaukseen, joka opiskeli ja harjoitteli Tanhuvaarassa. Summat eivät olleet suuria, mutta varmasti tarpeeseen. Kyse oli keihäänheittäjä Antti Ruuskasesta. Loppu onkin sitten suomalaista yleisurheiluhistoriaa.

Maakunta tulee, oletko valmis?

Maakuntahallinnon rakentaminen on alkanut Keski-Suomessa. 16.8.2016 organisoitui ohjausryhmä, joka koostuu kuntien päättäjistä. Tämän alla on viranhaltijoista koostuva porukka, jonka tarkempi kokoonpano on vielä määrittämättä. Itse näkisin, että myös viranhaltijaporukassa tulee olla edustettuina myös pienet kunnat. Tämä mahdollistaa sen, että koko maakunnan osaaminen saadaan käyttöön, ja koetaan, että asioihin on mahdollisuus vaikuttaa. Tieto liikkuu ja tuleva toimeenpano helpottuu. Haaste ei ole kuitenkaan se, onko työryhmissä 30 tai 50 jäsentä vaan se, että maakunnan valmistelu on niin massiivinen urakka, että se pitää kunnolla resurssoida. Tosi iso projekti on esimerkiksi henkilöstön siirtyminen kunnista ja kuntayhtymistä sekä muista nykyisistä organisaatioista maakuntaan, joka suunnitelmien mukaan aloittaa jo vuonna 2019. Henkilöstön siirtyminen on mielestäni keskeisin asia väheksymättä muitakaan haasteita esim. kiinteistöomaisuusjärjestelyjä. Kyse on ihmisistä, ammattitaitoista osaajista, joiden työmotivaatiota täytyy vaalia tässä muutosvaiheessa. Seinät voivat tarvittaessa odottaa.

Juha Valkama

kunnanjohtaja

Katsaus vuoteen 2015 ja tuleviin historiallisiin muutoksiin

( 30.03.2016 )

Tilinpäätös 2015

Uuraisten kunnan talous pidettiin tasapainossa vuonna 2015. Tilikauden ylijäämä oli 135.508 euroa. Alkuvuodesta näytti siltä, ettei ostopalveluiden osalta budjetissa kaikilta osin pysytä, mutta talousarvion tiiviillä seurannalla ja tarvittavilla toimenpiteillä kunnan päättäjät ja henkilöstö suoriutuivat palvelutehtävästään. Huomionarvoisena poimintana omasta toiminnasta on henkilöstökulujen kehitys; tilipäätöksessä 2015 ne ovat n. 100.000 euroa pienemmät kuin tilinpäätöksessä 2014. Verotulot toteutuivat ennakoitua paremmin ja valtionosuudet suunnitellun mukaisesti. Vuosikate oli n. 1,2 milj. euroa, mikä oli vajaa parisataatuhatta euroa ennakoitua parempi. Tällä pystyttiin kattamaan rahoitustarve, jossa investoinnit toteutuivat 200.000 euroa korkeampina. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 3,55 milj. euroa ja vanhoja pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 3,47 milj. euroa. Nettovelkaantuminen kasvoi n. 80.000 euroa, mikä kuitenkin kunnan väestönkasvusta johtuen laski n. 3000 euroon/asukas. Kunnan lainakantaa ja sen suojaamista järjesteltiin uudelleen lainanhoitokulujen pienentämiseksi. Kunnan lainakanta vuoden lopussa oli n. 11 milj euroa. Kunnan keskeisimmän tytäryhtiön Uuraisten Vuokratalot Oy:n osalta tilinpäätös oli niukasti voitollinen. Yhtiön lainakanta oli vuoden lopussa n. 5,0 milj. euroa.

Uuraislaiset - kunnan elinvoimaisuuden eteen Uuraisten kunnan päättäjät ja työntekijät tekivät töitä vuonna 2015. Kansanvaltaan kuuluva keskustelu edelsi keskeisiä ratkaisuja. Kunta teki päätökset, joilla mahdollistetaan toimintavarmat kiinteät valokuituyhteydet uuraislaisille. Kunta myös linjasi yhteistyössä yrittäjien kanssa, miten lähivuosina elinkeinopolitiikkaa hoidetaan ja yritysten toimintaa tullaan edesauttamaan. Valtuusto hyväksyi Hirvaskankaan kouluhankkeen suunnitelmat, mikä luo edellytykset käynnistää hankkeen toteutus. Rinteelän ja Aittovuoren asuintonttialueen avaamisella luotiin edellytyksiä laadukkaalle asumiselle. Hirvaskankaalla sijaitsevien työpaikkarakentamiseen tarkoitettujen alueiden kaavoitus laitettiin liikkeelle.

Vuoden 2015 keväällä Metsägroup päätti Ääneskosken miljardihankkeen käynnistämisestä. Se toi rakennusvaiheen alusta lähtien töitä ja hyvinvointia myös uuraislaisille toimijoille. Valmistuttuaan ja tuotannon käynnistyttyä biotuotetehdas lisää melkoisesti puun tarvetta, mikä lisää työtä korjuuseen ja kuljetukseen. Tämä luo mahdollisuuksia myös Uuraisten yrityselämälle.

Vuonna 2015 kunta neuvotteli Keski-Suomen Ely-keskuksen ja Liikenneviraston kanssa maanteiden 627/6304/ 16777 liittymäjärjestelyjen ja kevyen liikenteen väylän toteuttamisesta vuonna 2017. ELY-keskuksen sijasta Liikennevirasto tekee toteutussopimuksen sovitun pohjalta, koska hanke maantien 627 osalta liittyy valtion budjetissa myönnettyyn Biotuotetehtaan kehittämisrahaan. Ely-keskus laittaa myös kuntoon huonokuntoisen 627:n tien Uuraisten keskustaajamasta Hirvaskankaalle.

Se, että vuoden 2015 tilinpäätöksen tulos on positiivinen, on elinehto kasvavalle ja terveelle Uuraisten kunnalle. Ylijäämä oli juuri oikeankokoinen, ja se palvelee kunnan perustehtävää. Kunnan perustehtävä on palvella yhteisöä ja kuntalaisia taloudellisesti kestävällä tavalla. On kuntia, jotka tullee julkisuudessa esittämään suurempiakin ylijäämiä. On syytä huomioida, että jos kunta esittää liian suurta ylijäämää, viestii se siitä, että kuntaverotus on liian kireää. Ja faktahan on se, että monella naapurikunnalla ansiotulo- ja kiinteistöverotus on meitä kireämpää. Kannattaa siis valita kotikunnakseen Uurainen.

Ja viime vuonna moni valitsikin! 49 uutta uuraislaista; tänne muuttanutta ja täällä syntynyttä. Sillä kunnan väkiluku kasvoi vuonna 2015. Uuraisten väestönkasvu oli prosentuaalisesti Keski-Suomen suurinta suhteessa väestöön. Uurainen on tulevaisuuden kunta, kuten uudessa vuonna 2015 ilmestyneessä kuntaesitteessä tuodaan esille. Tästä on hyvä jatkaa ja kehittää/parantaa toimintaamme jatkossa kun laaditaan uutta kuntastrategiaa vuosille 2017-2022.

Historiallinen muutos

Pääsiäisen aikaan oli Hesarissa lehtijuttu, mikä kuvasi sitä historiallista muutosta, joka Suomeen nyt rakennetaan. Uudet maakunnat ottaisivat kontolleen tehtäviä, joista osa on annettu kunnalle jo Venäjän vallan aikaan. Siinä tuotiin esille se, että Suomessa on päätöksenteko aina haluttu pitää lähellä ihmisiä. Lähiyhteisössä asuvilla ihmisillä mahdollistettiin oikeus päättää itseään koskevista asioista. Ja tämä tapahtui ennen kuin nykyiset poliittiset puolueet olivat vielä edes syntyneet. Paikallishallinnosta muodostui keskitetyn vallan vastavoima. Jännite on havaittavissa vieläkin kuntien ja valtion suhteessa. Se näkyy esimerkiksi väittelyssä siitä, pitäisikö lailla säätää koko maahan sama hoitajien vähimmäismäärä vanhustenhoidossa. Paikallisesta kunnan näkökulmasta sellainen säätely ihmetyttää, koska se ei huomioi paikallisia eroja.

Viime vuosien uudistushankkeita leimaa tietynlainen historiattomuus, ei tunneta lähtökohtia ja kansakunnan vaiheita. Sen tähden asiat eivät etene, ja kansakunnan poliittiset päättäjät tuntuvat väsyvän parhaimmassa iässään.

Muistan kuinka entinen kuntaministeri Hannes Manninen Paras hankkeen yhteydessä yli kymmenen vuotta sitten toi esille yhtenä vaihtoehtona maakunnan kokoisen kunnan, joka hoitaisi mm. sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja peruskunnille jäisi hoidettavakseen tiettyjä palveluita samaan tyyliin kuin nyt on linjattu. Nyt Kuntaliiton Reijo Vuorento on uudelleen tuonut esille tämäntyyppisen mallin. Muistan myös kuinka v. 2005 kollega, nykyisen eteläsuomalaisen kaupungin johtaja rusikoi vaihtoehdon het kättelyssä. Ja eräs tuolloin tapaamani Kuntaliiton emeritus johtava asiantuntija piti vaihtoehtona täysin mahdottomana.

Suomen julkisessa sektorissa on piirre, että esitys tai ajatus ammutaan tykillä alas ennen kuin siitä on edes keskusteltukaan, ja sitten se löydetään edestämme vuosien kuluttua. Aikaa on vain kulunut ja rahaa palanut. Eli on ns. vatuloitu. Tornion kaupungin emeritus kaupunginjohtajana Hannes Manninen oli visionääri. Tornion kaupungin ja Haaparannan kunnan keskinäisellä yhteistyöllä luotiin vaurautta yhteisöön, vaikka kuntien välillä on raja, joka pysyy, eikä muutu. Ja se on valtakunnan raja Suomen Tasavallan ja Ruotsin Kuningaskunnan välillä.

Juha Valkama

Uuraisten kunnan strategia 2017-22

( 02.02.2016 )

Uuraisten kunnassa on käynnistynyt strategian 2017-2022 laatiminen. Strategiaa laaditaan vuoden 2016 aikana ja siihen osallistuu lukuisa joukko poliittisia päättäjiä, viranhaltijoita ja työntekijöitä sekä yhteistyötahoja. On tärkeää, että kaikilla kuntalaisilla ja kunnan asioista kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua strategiatyöhön käynnissä olevan Uuraisten kunnan strategian 2017-22 rakentamiseen. Kuntaliitto on laatinut Tulevaisuuden kunta –verkkoaivoriihen, johon kuka tahansa voi osallistua. Linkki siihen löytyy kunnan kotisivuilta http://uurainen.fi ja sieltä OSALLISTU KUNNAN STRATEGIATYÖHÖN!  Hyödynnämme vastauksiasi omassa strategiatyössämme täällä Uuraisilla.  Lisäksi Kuntaliitto hyödyntää keskustelua valtakunnallisessa kehittämisessä ja edunvalvonnassa. Kutsumme sinut ja sidosryhmäsi keskustelemaan, miltä tulevaisuuden kunta näyttää. Aivoriihessä pääset kertomaan omin sanoin ajatuksesi ja ideasi. Oikeita tai vääriä vastauksia ei ole, ja kaikenlaiset näkemykset ovat tervetulleita. Vastaukset käsittelemme nimettöminä. Vastaamiseen menee aikaa n. puoli tuntia. Kannattaa keskittyä sellaisiin näkökulmiin ja asioihin, jotka koet itsellesi tärkeiksi.

Vastaamisen avuksi haluan tuottaa sinulle taustaa Uuraisten nykytilasta ja toimintaympäristöstä. Pohdin myös kunnan elinvoimaisuutta.

Uuraisten väkiluku kasvoi vuoden 2015 aikana yli 50 henkilöllä. Ennakkotiedon mukaan väkiluku 31.12.2015 oli 3667 henkilöä. Väkilukuun suhteutettuna kasvu oli Keski-Suomessa korkein (1,4 %). Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelle 2040 on 4689 asukasta. Tällä hetkellä kunnan talous on tasapainossa ja pääosin investointiasteesta johtuva rahantarve kasvattaa velkaantumista. Uurainen on kasvukunta, joka kuuluu Jyväskylän kaupunkiseutuun. Kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta töissä käy Uuraisilla 43 %, Jyväskylässä 36 %, Ääneskoskella 9 %, Saarijärvellä 3 %, Laukaassa 2 %, Muurame 1 % , Keuruu 1 % ja muut 5 % (tilasto 2011). Arvioni mukaan keskustaajamassa asuu alle 50 %:a kunnan asukkaista. Tulevaisuustutkija Timo Aron mukaan Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys korostuu jatkossa entistäkin enemmän. Nykyisin kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla. 1990-2013 kaupunkialueiden väkiluku kasvoi Helsingin väkiluvun verran 0,645 milj asukkaalla.

Maakuntahallinto (itsehallintoalue) on suurin muutos kuntaperustaiseen järjestelmään 150 vuoteen. Maakunnalle osoitetaan 1.1.2019 lähtien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien lisäksi pelastustoimen tehtävät, maakuntien liitoille kuuluvat alueiden kehittämisen ja rahoituksen tehtävät sekä maankäytön suunnittelun tehtävät, ELY- keskuksissa hoidettavat alueiden elinkeinoelämän kehittämistehtävät ja mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto sekä vielä muuta. Hallitus tekee lähiaikoina erillisen päätöksen aluehallintouudistuksen valmistelusta ja maakuntahallinnolle siirrettävistä tehtävistä. Maakuntahallinnon suunnittelu ja perustaminen nähdään kunnissa monin eri tavoin. Esimerkiksi Helsingissä pelätään yhden suuren itsehallintoalueen hidastavan päätöksentekoa ja talouskehitystä, kun taas Uuraisilla huolehditaan uudistuksen vaikutuksista kunnan lähipalveluille. Kunnat huolehtisivat jatkossa opetus- ja kulttuuripalveluista, yleisestä toimialasta mm. elinkeinotoimesta, teknisistä palveluista ja muista palveluista. Kokonaisuudessaan muutos tarjoaa mahdollisuuden tarkastella palveluja ennakkoluulottomasti. Ja tarkastella myös sitä, millä taholla olisi parhaat edellytykset niitä tarjota ja hoitaa? Näkökulmana tulee olla asukas ja ihmisen elämänkaari. Esimerkiksi, mitä palveluita tulevaisuuden ikäihmiset tarvitsevat? Kunnille tulee kuulumaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ja se jos mikä korostuu ihmisen ikääntyessä.

Op:n ekonomisti Reijo Heiskasen mukaan vuonna 2016 Suomen talous on vedenjakajalla. Tällä hän tarkoittaa sitä, ettei kuluva vuosi ole mikään ”välivuosi” vaan tärkeä vuosi, jolloin tehdyt ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaan. Hänen mukaansa Suomen talous on vuonna 2016 edelleen heikko. Vienti ei juuri elvy ja vähäinen kasvu on kotimarkkinoiden varassa. Ilopilkkuna ovat erityisesti investoinnit. Vuonna 2017 Suomen talous voi päästä muun euroalueen vauhtiin, kun talouspolitiikassa onnistutaan. Suomen kannalta riskinä ovat Venäjä, talouspolitiikan onnistuminen ja työmarkkinatilanteen kärjistyminen. Lisäksi Heiskanen sivuaa maahanmuuttoasiaa. Suomessa on vuonna 2030 tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 0,5 miljoonaa ulkomaalaistaustaista riippumatta nykyisestä muuttoaallosta. Ja kun toimitaan kuten tolkun ihmiset, maahan saadaan työikäistä väestöä ja bruttokansantuote nousee.

Kuntien merkitys paikallisen elinvoiman edistäjänä korostuu tulevaisuudessa. Mitä elinvoimalla ja elinvoimaisuudella oikein tarkoitetaan? Varsinainen kuntien elinvoimaisuus on vähän tutkittu aihe, vaikka sana esiintyy arkipäiväisessä kuntien hallintoa koskevassa keskustelussa toistuvasti ja sitä käytetään myös muissa yhteyksissä. Kuntaliiton viisi vuotta sitten julkaisemassa Elinvoimainen kunta määritellään kunnan elinvoimaisuutta seuraavasti: Kunnan elinvoima ilmenee uudistumisena, kehityksenä ja joustavuutena. Elinvoiman vahvistamiseksi kunnan on tunnistettava ympäristön muutokset, sopeutettava ja kehitettävä oma toiminta uusiin vaateisiin, otettava käyttöön uusia prosesseja sekä aktivoitava kuntalaiset, yritykset, kuntien eri toimialojen työyhteisöt ja muut sidosryhmät yhteistyöhön. Keskeistä on saada aikaan positiivisia vaikutuksia ja vahvistaa kykyä uudistua ympäristön muuttuessa. Kokonaisuutena kunnan elinvoimaa voidaan tarkastella vetovoimaisen ympäristön, kilpailukykyisen yrityskannan, osaamisen ja työvoiman saatavuuden, palvelujen, sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden sekä vahvan kuntatalouden näkökulmista. Kiteytettynä elinvoimainen kunta omaa vetovoimaa, siellä on tekemisen meininki. Arttu tutkimusohjelman tekemän kartoituksen mukaan kaavoitus ja elinkeinopolitiikka ovat kuntapäättäjien suosikkikeinoja paikallisen elinvoimaisuuden parantamiseksi. Tämä pitää varmasti paikkansa. Kuitenkin elinvoimaisuudella tarkoitetaan muutakin. Elinvoimaisessa kunnassa toimii aktiivisten kuntalaisten lisäksi yhdistyksiä, järjestöjä sekä yrityksiä. Kunnan tehtävänä on tukea tätä ilmapiiriä ja kehittää keinoja vuorovaikutuksen ja kumppanuuden lisäämiseksi. Kysymys on myös tunteesta. Millainen fiilis tulee kunnan elinvoimaisuudesta? Kun tuntee, että Uuraisilla on potentiaalia olla elinvoimainen ja kun se tunne jaetaan, olemme rakentamassa tulevaisuuden kuntaa, elinvoimaista yhteisöä.

Talousarvio 2016 info

( 01.12.2015 )

Uuraisten kunnanhallitus käsitteli 30.11.2015 vuoden 2016 talousarviota ja vuosien 2016-18 taloussuunnitelmaa. Lokakuussa talousarvio oli vielä yli 100.000 euroa alijäämäinen. Lautakunnat ovat tehneet käyttötalouden karsintoja kunnanhallituksen 27.10.2015 päätöksen mukaisesti ja opettajien varhaiseläkemaksuprosentista on saatu uusi ennakkotieto, jolloin menot ovat vähentyneet n. 20 000 euroa. Näin ollen vuoden 2016 toimintakate on 18.762.480 euroa. Lainakannan järjestelyiden johdosta korkokuluja on vähennetty 25.000 euroa ja poistot ja arvonalennukset ovat täsmentyneet 1.058.070 euroon.

Päättäjien ja henkilöstön tekemän työn tuloksena vuosikatteeksi muodostuisi 1.080.720 euroa, tilikauden tulokseksi 22.650 euroa ja tilikauden ylijäämäksi 37.550 euroa.

Kunnanhallituksen 16.11.2015 hyväksymä enintään 8,5 miljoonan euron lainojen konvertointi näkyy rahoitusosassa 5,8 miljoonan euron osalta sekä pitkäaikaisten lainojen lisäyksenä että vähennyksenä, koska ne käsitellään bruttomääräisesti (osa konvertoinnista tapahtuu joulukuussa 2015). Uutta lainaa varaudutaan ottamaan 1.500.000 euroa, ja lyhennysten jälkeen lainakannan arvioidaan 31.12.2016 olevan 12.055.400 euroa.

Seuraavan kahden vuoden investointien määrä on mittava, investointien netto ensi vuonna on 2,24 miljoonaa euroa ja vuonna 2017 peräti 2,8 milj. euroa. Suurin kohde on uusi Hirvaskankaan koulu, jonka arvonlisäveroton perustamiskustannusarvio on 4.421.000 euroa.

Kunnanhallitus käsittelemä talousarvio on valtuustossa 14.12.2015.

Uusi kuntaesite on valmistunut. Kunta panostaa kuntamarkkinointiin ja tasokkaaseen yritys- ja asuintonttitarjontaan.

Tutustu esitteeseemme

Uurainen

- tulevaisuuden kunta!

- a municipality with a bright future!

 

Hyvää Joulun odotusta ja Itsenäisyyspäivää !

tv Juha Valkama

Tulevaisuuden kunta

( 14.09.2015 )

Vuoden vaihteessa kirjoitin kunnanjohtajan katsauksessa niistä haasteista, joita meillä on ratkaistavana vuoden 2015 aikana. Ympärillämme tapahtuu muutoksia ja asioita, joilla tulee olemaan sekä suoraa että epäsuoraa vaikutusta meihin.

Sote-uudistuksen valmistelu jatkuu Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaisesti.  Sen mukaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Se tarkoittaa, että kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat sote-alueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Sen jälkeen valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusuudistus. Se tarkoittaa, että nykyisestä monikanavaisesta rahoituksesta siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen. Vaihtoehtoina ovat ensisijaisesti mallit, joissa valtio on rahoittajana. Samalla määritellään, millä perusteilla rahoitus kohdennetaan eri sote-alueille. Perustuslain mukaan kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta toiminnas­ta, jota ne eivät itse järjestä. Tämän vuoksi kunnat eivät jatkossa rahoita sote-palveluja. Sen takia myös kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistettava. Paras-puitelain mukaisia sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintavelvoitteita aiotaan jatkaa vuoden 2016 jälkeen siihen saakka, kunnes sosiaali- ja terveyden­huollon järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille (1.1.2019). Näin turvataan palvelujen häiriötön jatkuminen siihen saakka, kunnes sote-alueet aloittavat toimintansa.

On hyvä, että sote-rintamalla tapahtuu. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että yksityiskohtaiseen valmisteluun toteutuksesta puhumattakaan menee vielä runsaasti aikaa. Kokemus on myös osoittanut, ettei kaikkea viisautta saada ylhäältä, vaan itse on ratkaisuja etsittävä ja toteutettava. Oma kehitystyö on tärkeää. Kuntien paineet järjestää palveluita ja saada budjettinsa tasapainoon eivät helpotu sotea odottamalla. Kunnille on huoli sotepalveluiden – eritoten erikoissairaanhoidon – kustannusten kasvusta ja palveluiden saatavuudesta. Kuntamarkkinoilla syyskuun puolessavälissä kuntavaikuttajia puhutti muun muassa se, saako kunta oikeasti hyötyä ulkoistuksesta – tuleeko yksityiseen hoitoon siirretty palvelu edullisemmaksi kuin julkinen tuotanto? Tästä on luvassa puolueetonta tutkimustietoa myöhemmin tänä syksynä; ennakkotiedot terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta ovat tuoneet julkisuuteen, että yksityiset sote-palvelut tekevät saman työn julkisia kustannustehokkaammin. Ja kuuden suurimman kaupungin selvitys esimerkiksi kertoo, että tehostetussa palveluasumisessa ostopalvelut ovat 27 prosenttia halvempia kuin kaupunkien itse tuottamat.

Osmo Soininvaara kirjoittaa ja analysoi viimeisimmässä Suomen Kuvalehdessä 37/2015 teemaa osuvasti : Julkisten sote-palvelujen pitäisi ottaa oppia yksityisten toimintatavoista. Julkisissa palveluissa yksikkökustannukset kasvavat yksikön koon kasvaessa. Yksityisillä asia on päinvastoin. Kunnallishallinto ei näytä selviävän monimutkaisten organisaatioiden johtamisesta. Tätä pitäisi setviä perin pohjin. Jos alkutilanteessa yksityisissä ja kunnallisissa yksiköissä on hyviä ja huonoja samassa suhteessa, ei kulu kauankaan, kun kilpailu on karsinut yksityisistä huonot pois. Kunnilla sama darvinistinen mekanismi ei toimi. Voisiko toimia? Olisi kauhistus, jos sote-uudistus johtaisi jättimäisiin alueellisiin monopoleihin ilman verrokkeja. Osa kuntien palveluista kannattaa tehdä ostopalveluina. Niitä tarvitaan kirittäjiä. Niille ei ylihoidon riskin vuoksi pidä antaa päätösvaltaa siitä, kuka tarvitsee ja mitä hoitoa, mutta tarpeelliseksi havaitun leikkauksen esimerkiksi voi ostaa yksityiseltä.

Räikeimmin isojen julkisten kuntaorganisaatioiden ongelma näyttäytyy palo- ja pelastustoimessa. Ainakin Uuraisten kunnan näkökulmasta. Siellä on siirrytty jo tähän kauhuskenaarioon, missä palvelut heikkenevät, mutta kustannukset kasvavat!

Joka tapauksessa suuri osa nykyistä kunnan tehtävistä siirtyy Sote-itsehallintoalueelle. Mitä kuntaan jää, mikä on tulevaisuuden kunta? Näkökulmia on monenlaisia, osa pelkää, että kunnista tulee vaakunan kiillottajia ja puisto-osastoja. Itse näen tulevaisuuden enempi mahdollisuutena. Kunnat ovat järjestäneet ja tuottaneet aika lailla samanlaisia, lakiin perustuvia palveluita. Jatkossa kunnilla on mahdollisuus erikoistua aikaisempaa selkeämmin. Tulevaisuuden kunnan pohdinta ja siihen liittyvä strategiatyö korostuvat. Uuraisten kunnan strategia 2016 saatiin valmiiksi vuonna 2012. Uuden kunnan strategian laadintaprosessi alkaa ensi vuonna. Tärkeää on ennakoida kunnan tulevaa toimintaympäristöä. Kunnan elinvoimaisuudesta huolehtiminen ja elinkeinojen kehittäminen tulevat korostumaan tulevaisuudessa. Ja tässä riittää työsarkaa.

Uuraisten kunta jatkaa Jykesin omistajana ja ostaa elinkeinopalvelusopimuksessa sovittuja palveluja Jykesiltä. Lähtökohtaisesti Jykes tuottaa perusyritysneuvontaa. Elinkeinoelämän kehittämisen linjaukset ovat meidän omissa käsissämme. Uuraisten elinkeinopolitiikkaa ei osteta ulkoa. Tämä koskee sekä kunnan että yksittäisten yritysten ja yhteisöjen ratkaisuja. Toiveenani on, että yritykset ottaisivat kuntaan yhteyttä ennen kuin tekevät merkittäviä ratkaisuja toimintaympäristönsä muutosten johdosta ja katsottaisiin, voiko kunta jotenkin auttaa tilanteessa.

Ääneskosken Metsä Fibren miljardihanke luo mahdollisuuksia uuraislaisille yrityksille. Sillä on jo rakennusaikana merkittävää työllistävää vaikutusta. Valmistuttuaan ja tuotannon käynnistyttyä biotuotetehdas lisää melkoisesti puun tarvetta, mikä lisää työtä korjuuseen ja kuljetukseen. Huonokuntoisella seututiellä (Hirvaskangas –Uurainen – Multia) kuljetusvolyymi tulee lisääntymään merkittävästi .Tie ei tule kestämään arvioitua raskaan liikenteen kasvua. Sen kunnostamiseen on valtion ELY-keskuksen osoitettava rahoitusta. Perusväylän pitoon, alemman tieverkon kunnostamiseen on suunnattava hallituksen varaamia tiemäärärahoja.

Totesin vuoden vaihteessa, että valokuituverkkoon liittyvät ratkaisut ovat edessä vuonna 2015. Kunnanvaltuusto päätti 14.9.2015, että Uuraisten kunta osallistuu perustettavan Uuraisten Valokuituverkot Oy:n toimintaan vähemmistöomistuksen, operaattorisopimuksen ja kunnan yhtiön lainalle antaman takauksen kautta. Kunhan valtuuston valokuituverkkopäätös saa lainvoiman, niin keskeytynyt rakentaminen alkaa uudestaan ja varsinainen toiminta vasta alkaa monine haasteineen ja mahdollisuuksineen. Asia on ehkä vielä ajankohtaisempi kuin 4-5 vuotta sitten. Uuraisilla on saatavilla langattomia 4G –yhteyksiä. Tiedonsiirtokapasiteetin tarve on kasvanut ja kasvaa edelleen. Esimerkiksi kotitalouksissa on perinteisten kotitietokoneiden ja läppäreiden lisäksi jo useita päätelaitteita – älypuhelimia, tabletteja – jotka käyttävät kapasiteettia yhä lisääntyvässä määrin. Tiedonsiirtotarve voi olla merkittäväkin. Tästä johtuen langattomissa yhteyksissä saattaa esiintyä aika-ajoin tietoliikennekatkoja ja -hidasteita kun kapasiteetti on kuormittunut. On huomioitava myös se, että julkisia palveluita siirtyy enenevässä määrin verkkoon, esimerkiksi perusopetusta ja kotitehtäviä. Langattomien yhteyksien rinnalla on hyvä olla kiinteä, toimintavarma valokuituinen yhteys. Kehitystä tukee myös Sipilän hallitusohjelma, jonka mukaan julkiset palvelut rakennetaan käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla. Digitalisaatio on hallituksen strategian läpileikkaava teema. Tavoite on luoda asiakaslähtöiset julkisia palveluita koskevat periaatteet ja sitouttaa julkinen sektori automatisoimaan ja digitalisoimaan toimintatapansa.

 

Juha Valkama

kunnanjohtaja

Uurainen

Mietteitä hallitusohjelmasta

( 01.06.2015 )

Valtion talous muodostuu tulosiirroista ja palveluiden rahoittamisesta. Kuntatalouden näkökulmasta tutkailtuna mielestäni myönteistä se, ettei uuden hallituksen strateginen ohjelmapaperi pidä sisällään suuria leikkauksia palveluiden rahoittamiseen toisin sanoen kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin. Tosin valtionosuuksien indeksikorotusten jäädytys käytännössä tarkoittaa valtion rahoituksen leikkaamista.  

Hallitus sitoutuu osana julkisen talouden tasapainottamista vähentämään kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhdellä miljardilla eurolla. Hallitus ei anna vaalikaudella kunnille lainkaan uusia tehtäviä tai velvoitteita.  Lisäksi säädetään laki, jonka puitteissa kunnat voivat harkintansa mukaan päättää, millä tavalla ne järjestävät laissa lueteltujen lakien mukaisia palveluja.

Opetustoimeen ja sosiaali – ja terveydenhuoltoon kohdistuu isoja leikkauksia, sosiaali-ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestäminen muodostaa oman tosi suuren kokonaisuuden.  

Keskeistä on, miten toteutus käytännössä lähtee liikkeelle. Viime hallituskaudesta on varmaan jotain opittu. Mielestäni hallituksessa tulisi olla vahva toiminnan koordinaatio, ettei toimenpiteet ole eri sektoriministeriöiden hankkeita, jotka eivät ”kättele” toistensa kanssa ja jotka vesittyy het ensi reaktion jälkeen. Kun toteutus etenee päätetyn mukaisesti, niin tämä lisää ennustettavuutta kunnissa kun tiedetään mitä tuleman pitää.

SOTE uudistuksesta hallitusohjelmassa mainitaan seuraavaa:

Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (SOTE) järjestämisratkaisun kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on yhteensä enintään 19. Alueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Hallitus uudistaa sairaaloiden työnjakoa siten, että osa vaativasta erikoissairaanhoidosta keskitetään sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa erityisvastuualueille. Kansanvaltaisuuden turvaamiseksi SOTE-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot.

SOTE-alueet tuottavat alueensa palvelut tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Kilpailutuksissa korostetaan erilaisten tuottajien välistä kilpailuneutraliteettia. Palvelutuotannon tehokkuuden ja laadun arviointia varten laaditaan mittaristo.

SOTE-järjestämislain valmistelussa ensivaiheen rahoitusvaihtoehtoina selvitetään rahoituksen vaihtoehdot kuntien ja/tai valtion rahoitusmallit ottaen huomioon perustuslain reunaehdot. Toisessa vaiheessa siirrytään yksikanavaiseen rahoitusmalliin huomioiden työterveyshuollon asema.

Johtopäätös on, että maakuntapohjainen SOTE alue on oma itsehallintoalueensa, jota johtaa oma vaaleilla valittavan valtuustonsa. Entä sen rahoittaminen? Ja siirtyminen yksikanavaiseen rahoitusmalliin, miten se tapahtuu? Ohjataanko julkinen rahoitus (valtio, kela) valtionosuuksina kunnille, jotka saman tien toimitettavat kaiken julkisen rahan palvelujen järjestäjälle eli Sotelle, joka sitten päättää, miten raha parhaiten käytetään. Mielestäni se ei ole toimiva ratkaisu, että tätä itsenäistä toimijaa rahoittaisivat alueen kunnat, kun niillä ei enää ole mitään päätösvaltaa, eikä vaikutusmahdollisuutta SOTE-alueeseen? Jos valitaan tie, jossa kunnilla on vain maksajan rooli, niin veikkaan, että edessä on jälleen pitkä ja sekava vääntö. Tuoreessa muistissa on se, että edellisessä mallissa sairastavuuden ja ikärakenteen mukaan määritelty kunnan rahoitusosuus tarkoitti joillekin kunnille – kuten Uuraisten kunnalle – sietämätöntä kuntaveron nousua. Ja tästäkin johtuen se ei läpäissyt perustuslakivaliokuntaa. Samaa virhettä ei tule toistaa.

Siksi maakunnallisessa sote-organisaatiolla olisi perusteltua olla oma verotus oikeus, maakuntavero, jolla se rahoittaisi toimintaansa. Samalla Kelan hallinnoima sairaanhoitovakuutus - kansanomaisesti kela-korvaus korvautuisi maakuntaverolla. Siinä olisi se yksi kanava. Nostaako tämä kansalaisten veroastetta? Ei välttämättä, jos niin halutaan. Valtionveron ansiotulovero voitaisiin asteittain poistaa. Ansiotuloverotuksen painopiste olisi kuntaverossa ja maakuntaverossa. Myös kela korvauksen poistuminen keventäisi työntekijöiden ja –antajien maksutaakkaa. Vain ja yksinomaan tällaisen mallin kautta olisi hyväksyttävissä se, että verohyödyn kautta kuntien valtionosuuksia alennettaisiin. Ylipäätään veropohjaa laajentamalla voitaisiin löytää ratkaisuja palvelujen rahoittamiseen. Onhan se hölmöläisen hommaa, että kun kunnille suunnattavaa valtion rahoitusta leikataan, niin kuntien on pakko nostaa verojaan. Tämä kaikki edellyttäisi paitsi verotuksen uudistamista että valtionosuusjärjestelmän tarkistamista. Ja tähän työhön pitää nyt olla aikaa, asiantuntemusta ja resursseja, jotta SOTE rintamalta olisi jotain uutta kerrottavaa.

 

Juha Valkama

kunnanjohtaja

Uuraisten kunnan tilinpäätös 2014

( 26.03.2015 )

Uuraisten kunnan tilinpäätös muodostui 742.000 euroa ylijäämäiseksi. Talousarvion laadintavaiheessa arvioitiin, että tilikauden tulos saadaan niukasti positiiviseksi. Tuolloin varauduttiin kotiuttamaan sijoitettuja varoja jopa 1,5 Meu, ja tuloslaskelma näytti hurjaa ylijäämää. Kotiuttamisen taustalla oli Uuraisten kunnan Koulukeskuksen laajennuksen ja uusi liikuntahallin rahoittaminen myös kassavaroin. Tähän ei kuitenkaan tarvinnut turvautua, sillä rahoitusasema oli vuonna 2014 vahva. Tästä ja tulorahoituksen riittävyydestä kertoo toteutunut vuosikate, joka oli 1.752.000 euroa. Kunta otti talousarvion mukaisesti pitkäaikaista lainaa eritoten rahoittaakseen investoinnit. Vaikka velkamäärä/asukas kasvoi yli 3000 euron, oli se näin ollen odotettavissa. Mikäli käyttötalous ja investoinnit toteutuvat suunnittelun mukaan vuonna 2015, niin nettovelkaantuminen pysähtyy ja tavoitteena on, että velan määrä pienentyy. Verotulot toteutuivat suunnitellun mukaisesti. Kasvua vuodesta 2013 oli n. 6,4 %:ia, joskin on muistettava, että tuloveroprosenttia nostettiin vuodelle 2014 yhdellä prosenttiyksiköllä. Valtionosuudet toteutuivat ennakoidun mukaisesti.

Toimialat pysyivät annetuissa budjeteissa ja kykenivät toteuttamaan tavoitteitaan. Olen havainnut, miten osastoilla ja työyksiköissä yritetään löytää kustannustehokkaita tapoja hoitaa palveluja. Tämä asenne auttaa jatkossa, jolloin kunnan talous tulee kiristymään huomattavasti johtuen valtionosuusleikkauksista ja sote-uudistuksesta johtuvasta todennäköisestä menojen kasvusta.

On kuitenkin huomioitava seuraavia asioita. Talousarvion 2014 ylityksiä tapahtui terveydenhuollossa. Ylitys oli yli 500.000 euroa. Ylityksiä kompensoivat arvioitua suuremmat toimintatuotot. Kunta myi omaisuuttaan vuonna 2014, mikä tietenkin on kertaluontoinen tuotto, eikä näin ollen tänä, eikä tulevina vuosina kata ylityksiä. Lisäksi edellä mainittu tuloveroprosentin korotus oli niin ikään luonteeltaan kertaluontoinen. Näin ollen hyvän olon tunteeseen ei pidä tuudittautua, vaan talouden seuranta ja taloudesta huolehtiminen on keskeistä. 

Tuottavuusohjelman mukaisesti kunnassa saatiin myös vuonna 2014 järjesteltyä työtehtäviä sisäisesti täyttämättä paikkaa uudella viranhaltijalla. Työnjärjestelyiden yhteydessä tuli tarve arvioida työtehtävien vaativuutta siinä tilanteessa kun työtehtävät olennaisesti muuttuvat ja vastuut kasvavat. Tämä toimii palkkauksen määrittelyn perustana, mutta erityisesti se on työkalu tehtävien hoitamiseen. Vastuujohtajien tehtävänä on sitten siirtää paperilla sovitut asiat käytäntöön.

Jyväskylän seudun kuntajakoselvityksen selvitysmiehet jättivät seitsemän kunnan liitoesityksen kunnille. Jo vuonna 2014 näytti siltä, että kaikki kunnat ml Jyväskylän kaupunki hylkäävät esityksen. Hallituksen epäonnistuneen kuntarakennehankkeen ja sen mukaisen lain selvityspakko on suoritettu. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva hallituksen esitys kuntatalousvaikutuksineen annettiin loppuvuodesta. Talousvaikutusten kuntakohtaisia maksuosuuksia oli mahdoton hyväksyä. Lakiesitys loi perustuslaillisen ongelman, sillä ei voi olla tilannetta, jossa kunnat eivät voi suoriutua taloudellisesti niille annetuista tehtävistä. Lain tulee perustua oikeidenmukaisuuteen ja siihen, että huomioidaan sellaiset kunnat, jotka ovat yrittäneet tehdä työnsä mahdollisimman hyvin ja taloudellisesti. Laista puuttuivat kannustavuuden elementit.

Kunnan elinkeinopoliittiset ratkaisut keskusteluttivat koko vuoden 2014. Taustalla on vuonna 2014 Jyväskylän kaupungin aloitteesta käynnistynyt selvitystyö elinkeinojen kehittämisyhtiö Jykes Oy:n toiminnan uudistamiseksi, jossa Uurainen yhtenä omistajakuntana on mukana. Uurainen on 2000-luvun alusta ollut Jykes Oy:n yhtenä omistajakuntana ja elinkeinotoimen palvelut on ostettu Jykes Oy:ltä. Keskustelu Jykesistä ja elinkeinotoimesta oli myönteistä, sillä se aktivoi uuraislaisia ja muita toimijoita sekä nosti elinkeinopolitiikan agendalle. Elinkeinotoimen käsittely nosti esiin yhden kansanvallan perusasian – tarpeen sellaiseen jäntevään valmisteluun, jossa on mukana yrittäjiä, päättäjiä, viranhaltijoita ja muita toimijoita. Päätökset syntyvät sitten eri vaihtoehtojen pohjalta, mitkä on punnittu ja selvitetty.

Laajakaistaisen valokuituverkon toteuttamiseksi tehtiin vuoden 2014 aikana kunnissa erilaisia ratkaisuja. Kunnissa operaattoriksi oli valikoitunut osk Kuuskaista. Uurainen ei lähtenyt mukaan maakunnalliseen verkkoyhtiöön. Sen jälkeen asian valmistelua ja siihen liittyviä neuvotteluja on käyty Uuraisten kunnan ja Kuuskaistan välisen operaattorisopimuksen pohjalta. Valokuituverkkoon liittyvät ratkaisut ovat edessä vuonna 2015. Asia on ehkä vielä ajankohtaisempi kuin 4-5 vuotta sitten. Uuraisilla on saatavilla jo yhden toimijan langattomia 4G –yhteyksiä ja toinen toimija tulee niitä ensi vuonna rakentamaan. Tämä on jokseenkin välttämätöntä, koska tiedonsiirtokapasiteetin tarve on kasvanut ja kasvaa edelleen. Esimerkiksi kotitalouksissa on perinteisten kotitietokoneiden ja läppäreiden lisäksi jo useita päätelaitteita – älypuhelimia, tabletteja – jotka käyttävät kapasiteettia yhä lisääntyvässä määrin. Tiedonsiirtotarve voi olla merkittäväkin. Tämä koskee yritystoimipisteitä, kyläkouluja ja muita kunnan toimipisteitä sekä kotitalouksia.

Vuonna 2014 kunnan väkiluku kasvoi 20 henkilöllä eli n. 0,6 %:lla.

Juha Valkama

kunnanjohtaja

Sote – lapsella on monta nimeä

( 04.12.2014 )

Hallitus on antanut sote-lakiesityksen eduskunnalle ja samalla julkistettiin sosiaali- ja terveysministeriön arviolaskelma kuntien tulevista sote-kustannuksista. Uuraisten kannalta arvioidut kustannukset ovat vielä pelättyäkin suuremmat. Kuntaliiton tekemissä kuntakohtaisissa laskelmissa on huomioitu valtionosuusleikkausten, valtionosuusuudistuksen ja soten yhteisvaikutus neljän vuoden siirtymäkauden jälkeen. Uuraisten kunnan talouteen yhteisvaikutus olisi 825 euroa/asukas! Eli paitsi että Uuraisten kunnan sote-kustannukset nousevat 1,4 miljoonaa euroa, niin toisaalla valtionosuudet vähenevät 1,5 miljoonaa euroa. Miksi halutaan nujertaa toimiva ja kustannustehokkaasti asiansa hoitava kunta?

Tätä kysymykseen on nyt pureuduttava, tivattava vastauksia ja toimittava.

Lähtökohtia

1.Rahoitusmalli

Kunnat osallistuvat sosiaali- ja terveysalueen kustannusten rahoitukseen kunnan asukasmäärään perustuvalla maksulla, jota painotetaan valtionosuuslaskennassa käytettävillä ikä- ja sairastavuustekijöillä.

Mallin lähtökohtana on se perusolettamus, että Uuraisen kaltainen ns. kehyskunta on pystynyt nykysysteemissä – aiheutuneiden kustannusten mukaisesti - tuottamaan palvelut kustannustehokkaasti siksi, koska kunnassa on terve ja /tai nuori väestöpohja. Kuntaa pitää ojentaa, sillä eiväthän kaikki kunnat ole ja voi olla Uuraisten kaltaisia onnellisten ihmisten kuntia. Ei etenkään itä-Suomessa.

2. Rahoitusvastuun siirtäminen ja verorasituksen lisääntyminen

Valtionosuusleikkausten kautta rahoitusvastuu julkisten palvelujen järjestämisestä siirtyy yhä enenevässä määrin kunnille. Tämä koskee myös sosiaali- ja terveystoimen rahoitusta. Koko julkista sektoria koskevia säästöjä ei siis synny, ja kestävyysvajetta ei todellisuudessa korjata kuntoon. Seurauksena on kuitenkin, että valtion taloudellinen tilanne ja liikkumavara paranee. Rahaa on enemmän mm. valtion velanmaksuun. Vähintä mitä voi vaatia, on se, että valtio pistää vastuullaan olevat tiet kuntoon täällä Keski-Suomessa!

Kuntien on pakko korottaa verojaan. Varsinkin niiden kuntien, joiden sote-kustannukset kasvavat. Ja rajusti. Eikä satavarmasti kunnat, joiden sote-kustannukset huomattavasti laskevat, veroastettaan laske samaan tahtiin. Niiden tehoton tuotantokoneisto jauhaa jokaisen saamansa euron ja kaipaa lisää. Tulo- ja muiden kunnallisverojen korotukset kohdistuvat joko välittömästi tai välillisesti jokaiseen kuntalaiseen. Kunnasta ei voi erota. Kun verot kohoaa, on se lompakosta ja kulutuksesta pois. Lama jatkuu.

3. Kuntauudistuksen toteuttaminen

Vuonna 2011 käynnistyneen kuntauudistuksen tavoite oli liittää kunnat yhteen. Erityisessä tähtäimessä oli kaupunkiseutujen kehyskunnat. Varsinainen kuntaliitoskiima hiipui, ja hallituksen kuntauudistuksen keskeiset arkkitehdit siirtyivät muihin tehtäviin. Vai hiipuiko? Sote-lakiesitys on tunnistettava myös kuntauudistusesityksenä eduskunnalle. Sillä ajetaan kuntia yhteen. Ja lakiesityksen takana on hallituksen lisäksi parlamentaarinen oppositio.

Lopuksi

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen twiittasi 4.12. seuraavasti: Valmis sote-laki kainalossa valtioneuvoston istunnon jälkeen. Luovutan lempilapseni nyt eduskunnan hellään huomaan. Sote-laki lempilapsiko? Näinkö rationaalisesti tähän sote-lakiin suhtaudutaan? Luettuani twiitin, mieleeni tuli assosiaatio (mielleyhtymä) tästä lempilapsesta ja minkä näköinen se saattaisi olla? Raskaamman rokin ystävät muistanevat Black Sabbathin albumin Born Againin vuodelta 1983 ja sen kannen kuvituksineen... Sote – lapsella on monta nimeä.

Juha Valkama

kunnanjohtaja

Uurainen

Talousarvioesitys 2015

( 21.10.2014 )

UURAISTEN KUNNAN TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-17

 

KUNNANHALLITUKSEN ESITYS VALTUUSTOLLE 20.10. 2014

 

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelmaesitys 2015-17 oli käsittelyssä kunnanhallituksessa 20.10.2014. Talousarviovuoden 2015 lukemia: Toimintakate on 18 250 600 euroa, arvioidut verotulot yhteensä 10.150.000 euroa ja valtionosuudet 9.000.000 euroa. Korko- ja rahoitustulojen/menojen jälkeen vuosikate on 957.400 euroa ja poistojen jälkeen tilikauden tulos alijäämäinen -115.910 euroa.

Vuonna 2015 tulorahoituksella (vuosikatteella) 957.400 euroa katetaan osaltaan rahoitustarvetta, mikä koostuu investointien netosta 805.000 euroa ja lainanlyhennyksistä 967.700 euroa. Rahoitustarvetta katetaan myös lainalla, kuitenkin esityksenä on, että pitkäaikaista lainaa otetaan vähemmän kuin vanhaa lyhennetään eli vuonna 2015 kunnan kokonaisvelkamäärä pienenisi. Höytiän koulun liikuntasali toteutetaan vieraalla pääomalla siten, että vuodelle 2015 investointiosaan varataan 175 000 € ja vuodelle 2016 175 000 €. Toteuttaminen tehdään yhdessä Höytiän kyläyhdistyksen kanssa tehtävän sopimuksen mukaisesti. Mikäli valtuusto hyväksyy Höytiän liikuntahallin toteuttamisen, niin tarkoitus on hakea liikuntapaikan perustamishankeavustusta edellyttäen että on olemassa hankesuunnitelma.

Kuntaliiton 30.9. 2014 arvion mukaan kunnan valtionosuuksissa tapahtuu vähenemää vuodesta 2014 vuoteen 2015 n. 270.000 euroa. Tuntuva valtionosuuksien vähentyminen johtuu sekä uudesta valtionosuusjärjestelmästä sekä valtionosuuksien leikkauksista.

Uuraisten kunnassa ymmärretään se, että tarvitaan kipeitä kuntiakin koskevia toimenpiteitä tilanteessa, jossa valtion menojen kattamiseksi joudutaan ottamaan lisävelkaa. Samaan aikaan talouskasvu on vaatimatonta, eikä näköpiirissä ole selkeästi suotuisampaa kehitystä. Kuitenkin valtionosuusjärjestelmän uudistus on epäoikeudenmukainen uudistus kokonaisuudessaan, vaikka se selkeytti kriteereitä. Uuraisilla on vaikea ymmärtää sitä, että peruspalveluiden valtionosuudesta siirretään yli 700 milj.€ verotulojen tasauksen, minkä seurauksena pieniltä maaseudun kunnilta rahavaroja siirtyy isoille ja varakkaimmille kunnille ja kaupungeille. Kyseessä ei ole millään lailla Suomen kestävyysvajetta korjaava toimenpide, sillä uudessa systeemissä kuntien keskinäistä pottia jaetaan uudelleen. Vinoutunut ja Uuraisille vahingollinen kehitys alkoi jo siitä kun ensi töikseen v. 2011 silloinen ”six pack”-hallitus irrotti kiinteistöverot verotulojen tasauksesta. Vuodesta 2011 lähtien valtionosuusjärjestelmän muuttamisen johdonmukainen ja yksi keskeinen tavoite on ollut edesauttaa suurempien kuntayksiköiden muodostumista.

Arvioidut verotulot ovat yhteensä 10.150.000€. Esitys sisältää kiinteistöveron vakituisten asuntojen prosentin noston 0,40 %:iin, yleisen kiinteistöveron noston 1,00 %:iin ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveron noston 1,00 %:iin. Taustalla on niin ikään hallituksen mielenkiintoinen linjaus: yleisen kiinteistöveron ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron ala- ja ylärajoja korotetaan ja vakituisenkiinteistöveron osalta alaraja on 0,37 ja Uurainen on ainoa keskisuomalainen kunta tämän alle 0,32. Vuoden 2015 kehysriihin valtionosuusleikkaukset yht. 104.000.000 euroa katetaan kiinteistöverojen rajojen korotusten hyödyn leikkaamisella kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistamisella. Eli kiinteistöveroa kannattaa nostaa yli alarajan 0,37, jotta kunnallekin tuloutuu jotain!

Jos toimintakatteen kasvu vuodesta 2015 vuoteen 2016 on 2 % ja vuodesta 2016 vuoteen 2017 on 3 %, niin vuosikatteiksi (tulorahoitukseksi) voisi muodostua vuosina 2015-17 yhteensä 2,56 milj euroa. Alijäämiä muodostuisi vuosina 2015-17 yhteensä n. 615.000 euron edestä, jotka syövät taseessa olevia ylijäämiä (tällä hetkellä n. 2,3 Meu).

Investoinnit (netto) vuosina 2015-17 olisivat yhteensä 5.167.000 miljoonaa euroa koostuen pääasiassa kouluinvestoinnista (edellyttäen, että Hirvasen uusi koulu toteutetaan perinteisellä taserahoituksella), liikuntapaikka rakentamisesta, kadunrakentamisesta, valaistuksesta ja vesi- ja viemärilaitoksen investoinneista. Lainoja lyhennetään vuosina 2015-17 arviolta noin 3.200.000 euroa.

Eli rahoitustarve vuosina 2015-17 on yhteensä n. 8.367.000 euroa, mitä katettaisiin tulorahoituksella (positiiviset vuosikatteet) 2.560.000 eurolla. Tämän jälkeen jää rahoitustarvetta 5.807.000 euroa, mitä katettaisiin velalla. Tämä aiheuttaisi sen, että nettovelka (lisävelka, velkaahan myös lyhennetään) kasvaisi n. 2,6 miljoonaa euroa. Lisäksi vuonna 2014 nettovelka lisääntyy n. 900.000 eurolla. Nettovelka olisi vuonna 2017 tämän arvion mukaan 13.500.000 euroa. Jos vuonna 2017 asukasluku olisi 3650 hlöä, niin velka/asukas olisi n. 3700 euroa/asukas. Taseeseen on muodostumassa paljon velkaa suhteessa omaan pääomaan. Mahdollinen koron nousu aiheuttaa tulevaisuudessa haasteita ja lainoja on lyhenneltävä yhä enenevässä määrin. Kunnan on myös tarkasteltava toistuvasti, ettei kriisikunnan tunnusluvut lisäänny ja täyty. Lisävelanotto on jossakin vaiheessa myös verojen korottamisen siirtämistä. Mahdolliset lisäykset investointeihin lisäävät rahoitustarvetta ja velanottoa.

Keskeiset epävarmuustekijät taloussuunnitelmavuosina ja vuodesta 2017 eteenpäin

Terveydenhoito rakennettaisiin varmasti toisin, jos liikkeelle lähdettäisiin puhtaalta pöydältä. Esimerkiksi terveyskeskuksia, pieniä sairaaloita vuodeosastoineen, tuskin rakennettaisiin lähes 200:aa eri puolille maata. Muutokseen on tarvetta ja on ehdottoman tärkeää, miten se toteutetaan. Toteutukseen tarvitaan vahvaa, kuuntelevaa ja osallistuvaa muutosjohtajuutta.

Jos sote-järjestämislaki tulee voimaan nyt esitetyssä muodossa, niin se rankaisee Uuraisten kuntaa hyvin tehdystä työstä. Väestöpohjaiset, ikärakenteella ja sairastavuudella painotetut kustannukset toisivat Uuraisille merkittävän lisälaskun. Uudessa mallissa sote -hallintoon osallistuisivat paitsi sosiaali- ja terveystoimen järjestämisen- ja tuottamisen kuntayhtymät, myös vanhojen sairaanhoitopiirien kiinteistökuntayhtymät, STM:n sote-ohjausyksikkö sekä kunnan- ja kaupunginvaltuustot. Mitkä ovat ko. mallin edellytykset tuotannon järkevään ohjaamiseen? Nyt kunnissa esiintyy sote-palveluiden laajamittaisia ulkoistuksia. Ja perusteena esitetään se, että uusi järjestämislaki tuo tullessaan uhkia palvelujen saatavuudelle ja kunnissa pelätään erityisesti oman terveysaseman menettämistä.

Näyttää siltä, että tärkeä sote-uudistus uhkaa kriisiytyä, ja tilannetta vaikeuttaa vielä se, ettei sosiaali- ja terveysministeriöstä ole saatu laskelmia sote-uudistuksen vaikutuksista kuntien sosiaali- ja terveystoimen tuleviin kustannuksiin.

Kyseessä on valtavan suuri ja kauaskantoinen ihmisten elämään vaikuttava asia. Sen takia muutoksen on kaiken kaikkiaan oltava tukevalla pohjalla. Siksi sitä on valmisteltava myös tulevalla kansanedustajain vaalikaudella ja on yhteistyössä huomioitava kaikki mahdolliset toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset. Samalla uuteen valtionosuusjärjestelmään liittyvät edellä viittaamani epäoikeudenmukaisuudet on korjattava.

Lisäksi on vielä rohkeasti tarkasteltava tärkeän sote-uudistuksen vaihtoehtoisia toteutustapoja. Oikeustieteen akatemiaprofessori Kaarlo Tuomi Helsingin yliopistosta pitää kuntien kritiikkiä voimakkaana. Tuorin mukaan: "Maakuntamalli olisi ollut oikea ratkaisu. Kaaos, jossa uudistuksen kanssa ollaan, johtuu siitä, että ainoa järkevä malli rajattiin ulos."

Uurainen kuuluu Keski-Suomen maakuntaan ja Jyväskylän kaupunkiseutuun, joihin se on nivoutunut eritoten terveydenhoidon osalta.  Viitaten Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtajiston kannanottoon, kuntaliitosvatvominen saa riittää ja itsenäisten kuntien - kuten Uuraisten kunnan - on maakunnassa ja seudulla suunnattava voimavarojaan yhteisen sote-palveluja tarjoavan organisaation rakentamiseen.

Yhteenveto

Uuraisilla kuntatalouden tiukka tilanne on päättäjien ja henkilökunnan keskuudessa tiedostettu ja se, ettei kyseessä ole suhdanteista johtuva ohimenevä ilmiö. Uuraisilla on hyvät lähtökohdat, koska tehostamista on jo tehty, ilmapiiri on hyvä ja avoin sekä valmiutta toiminnan uudistamiseen löytyy.

Juha Valkama

kunnanjohtaja

Sosiaali- ja terveystoimen tulevaisuus

( 05.08.2014 )

Tiistaina 5. elokuuta oli Hesarin mielipide palstalla Uuraisten peruspalvelujohtaja Jouko Nykäsen kirjoitus "Soten toimivuus vaatii vahvaa uskoa". Joukolla on neljännesvuosisadan mittainen näkemys kuntien sosiaali -ja terveystoimesta, ja "sote -veteraanin" ajatuksiin kannattaa tutustua.

Kirjoituksessaan Nykänen pureutuu kustannuksiin, suunniteltuun aluejakoon ja miten se organisoidaan? Kaiken keskiössä on ihminen - miten hänelle järjestetään ja tuotetaan tarvitsemiaan suoritteita mahdollisimman kustannustehokkaasti? Mikä on tämän hetkinen tilanne?

Suo­men ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set suh­tees­sa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen ovat ol­leet Poh­jois­mai­den pie­nim­mät ja laa­tu pa­rem­paa kuin OECD-mais­sa kes­ki­mää­rin. So­siaa­li­me­nois­sa Suo­mi on poh­jois­mais­ta kes­ki­ta­soa. Oli yllättävää myös kuulla 31.7. 2014 Keski-Suomi talolla Yhdysvalloissa toimivan yrittäjä Antti Korhosen kertomaa siitä, että USA:ssa sekä julkinen että yksityinen terveydenhuolto peri capita (per henkilö) on kustannuksiltaan suuremmat kuin Suomessa. Siis hetkinen, myös julkinenkin? Kyllä, kuulemma paikoittain lääkärien ja terveydenhuollon yksiköiden tiedot suoritteiden kustannuksista ovat heikot, jopa olemattomat. Tuottavuus on matala, rahaa palaa. Korhonen kannustikin suomalaisia yrityksiä tarjoamaan sikäläisille toimijoille terveydenhuollon tuottavuutta parantavia laitteita, ohjelmistoja jne. Kannattaa vain ensitöikseen laittaa kotisivut kuntoon ja hankkia virtuaalikonttori Ameriikasta.

Takaisin Suomeen. Mihin ihmiset ovat tyytyväisiä? Ja oletus on, että jos ne on tyytyväisiä, niin sehän maksaa. Jouko tuo esille kirjoituksessaan, että "Kun­ta­lais­ten ar­vioi­ma so­te-pal­ve­lu­jen laa­tu on ol­lut pa­rem­paa ja ti­las­to­jen osoit­ta­mat kus­tan­nuk­set pie­nem­piä pie­nem­mil­lä jär­jes­tä­mis­alueil­la ja kun­nis­sa." Tässä haluan kertoa omakohtaisen kokemuksen perheemme kesälomalta. Keskellä heinäkuun helteitä vanhimman poikamme hammas alkoi vihoittelemaan siihen malliin, että se oli lähtö terveyskeskukseen. Satuimme tuolloin majailemaan Kempeleen kunnassa lähellä Oulua. Poika pääsi heti sisään ja homma hoidettiin ammattitaitoisen hammaslääkärin ja hoitohenkilöstön voimin. Kaikki oli tyytyväisiä ja loma siltä osin pelastettu. Kempele on 16.600 asukkaan kunta ja veroprosentti on 20,50. Kunta järjestää ja pääasiassa tuottaa itse sote -palvelut. Paljonko Kempele käyttää saatavissa olevien tilastojen mukaan verorahoja sosiaali- ja terveystoimeen? Vuonna 2012 Kempeleen sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat 2.806 €/asukas. Koko maan keskiarvo oli 3.398 €/asukas.  Uuraisilla lukema v. 2012 oli 3.039 €/asukas, joka vuonna 2013 hieman laski. Tietenkin ko. kunnissa väestö on nuorta ja käyttää vähemmän sote -palveluja. Tunnen tilanteen Pielaveden kunnasta, missä väestö on iäkkäämpää ja huoltosuhde korkeampi. Siellä kustannukset kohoaa 4.300 euroon/asukas. Kuitenkin väitän, että pieni on kaunista ja se voi olla tehokas. Paljon on merkitystä kunnan omilla ratkaisuilla. Jos pitäydytään laitospainotteisessa palveluissa ja ei ole rohjettu vuosikymmeniin tehdä muutoksia, niin haasteita riittää.  Terveydenhoitokin rakennettaisiin varmasti toisin, jos liikkeelle lähdettäisiin nyt ns. puhtaalta pöydältä. Terveyskeskuksia, pieniä sairaaloita vuodeosastoineen, tuskin rakennettaisiin lähes 200:aa eri puolille maata. Uuraisilla voimme olla aiheesta tyytyväisiä, että täällä aikoinaan siirryttiin laitoshoitopainotteisuudesta kuntouttavaan ja ihmisläheiseen hoitoon.

Keväällä huokaistiin helpotuksesta, että sotemallissa on päästy kansalliseen yksimielisyyteen. Kuitenkin on käynyt ilmi, että mallin toteutus on haasteellista kuten Jouko kirjoituksessaan sitä erinomaisesti kuvaa. Tilanne on monelta kantilta epäselvä ja vaarassa on muodostua vielä nykyistäkin hajanaisempi järjestelmä. Voisin kuvitella, että aika ajoin asiaa ja siihen liittyvää lakia valmisteltavat kokevat vuoroin sekä toiveikkuuden että epätoivon hetkiä. Haluan osaltani tsempata heitä. Kunnilla on oltava jatkossakin aitoa päätäntävaltaa siitä, miten se alueellaan ihmiselle nämä palvelut järjestävät ja tuottavat. Jos keskitetyn mallin pyrkimyksenä on tasalaatuiset, yhteneväiset palvelut koko maassa, on varauduttava siihen, että palvelujen harmonisointi maksaa ja paikallisia toimivia palveluita karsitaan. Lisäksi vaarana on se, ettei palveluihin enää olla tyytyväisiä.

Kuten Jouko Nykänen toteaa: "Vaa­tii vah­vaa us­koa, et­tä suur­aluei­siin siir­ty­mi­nen toi­mi­si pa­rem­min kuin ny­kyi­nen jär­jes­tä­mis­mal­li. Sa­mal­la ra­hoi­tus­mal­lia ol­laan muut­ta­mas­sa väes­tö­mää­rä­poh­jai­sen las­ku­tuk­sen myö­tä si­ten, et­tä kun­nil­ta hä­viää ta­lou­del­li­nen kan­nus­te tuot­taa en­nal­ta eh­käi­se­viä pal­ve­lu­ja ja kus­tan­nus­te­hok­kai­ta pai­kal­li­sia toi­min­ta­mal­le­ja."

Juha Valkama

kunnanjohtaja

Uurainen

 

 

Onnistunut viikko

( 31.07.2014 )

Helteet hellivät meitä Uuraisten viikon aikana 19.-27.7. 2014. Viikkoon mahtui monenlaista tapahtumaa. Kiitos tapahtumien järjestelijöille ja niihin osallistuneille! Oli mukavaa ja palkitsevaa yhdessä touhuta, liikkua ja nauttia viikon annista. Palaute palkitsee - myönteinen motivoi, tekee hyvälle tuulelle ja asiallinen kriittinen palaute auttaa parantamaan suorituksia jatkossa.

Alkuviikosta Keskisuomalaisen lyhyet palstalla tiedusteltiin, että tuenko Israelin hyökkäystä ja - kuten nimimerkki "rauhanpuolustaja Uuraisilta" asian ilmaisi - Gazan joukkomurhaa? Tämä nimimerkin takaa esitetty kysymys tai pikemminkin pahantahtoinen vihjailu on herättänyt melkosesti hämmennystä. Ilmeisesti sillä viitataan sunnuntaina 27.7. 2014 Uuraisilla Helluntaiseurakunnan salissa kansainvälisen kristillisen järjestön järjestämään Keski-Suomen Israel iltaan, jossa esitin kunnan tervehdyksen. Puheenvuorossani toivoin tilanteen vakautumista ja rauhaa. Kun tervehdystä pyydettiin, nykyisenkaltaista konfliktia ei Israelissa ja Gazassa ollut käynnissä. Joka tapauksessa kunnanjohtajan tulee olla osallisena yhteisön arjessa ja juhlassa. Aikatauluni puitteissa osallistun Uuraisilla pidettäviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin riippumatta järjestävän tahon poliittisesta tai uskonnollisesta vakaumuksesta. Nimimerkin suojassa kirjoittava voi vallan mainiosti järjestää Uuraisilla vakaumuksensa mukaisen tilaisuuden, jonne minut voi kutsua pitämään kunnan tervehdyksen. En kuitenkaan suostu saapumaan tilaisuuteen, jossa ilmaistaan tukea järjestöille, jotka kansainvälinen yhteisö ja Euroopan Unioni (mukaan lukien Suomi) ovat luokitelleet terroristijärjestöiksi.

Juha Valkama

kunnanjohtaja

Uurainen

Kesäinen tervehdys!

( 19.06.2014 )

Kesä tulee, oletko valmis? Onko keho ja mieli täynnä lomamieltä ottaakseen vastaan lempeän lämpöisen tuulahduksen järven selältä aurinkoisena kesäpäivänä. Onko laukkuihin pakattu kesän tykötarpeet uikkareista hyttysvoiteeseen ja osoittaako auton etupuskuri kohti kesää?

Tervetuloa kesään, tervetuloa Uuraisille. Voit viettää omassa rauhassasi kesää läheistesi seurassa tai yksin ja olla tietoinen siitä, että peruspalvelut, joita tarvitset, saat Uuraisilta.

Uuraisten viikko käynnistyy 19.7. 2014 ja huipentuu lauantaina 26.7. 2014 järjestettävään toripäivään, jossa esiintymässä mm. Olavi Uusivirta, Mansesteri, Serafiel ja Oliver. Tule mukaan viettämään maksutonta kesäpäivää uuraislaisten parissa. Tapahtuman tarjoaa yhteistyössä Uuraisten kunta ja uuraislaiset yrittäjät ja yhteisöt. Viikon järjestelyihin on osallistunut ja osallistuu lukuisa joukko aktiivisia henkilöitä, joiden jokaisen työpanosta haluan erikseen ja yhteisesti kiittää!

Maaliskuussa kirjoitin kunnanjohtajan blogiin kuntaa alkuvuodesta kohdanneista vastoinkäymisistä ja miten niitä yhteistyössä selätetään. Nyt kesään mennessä on tapahtunut myönteistä kehitystä muun muassa keskustaajamassa. Yhteisöllisyydessä on voimaa ja tarvitaan aktiivisia kuntalaisia ja kesäasukkaita. Tehdään Uuraisista sen vision näköinen: aktiivisten ihmisten Uuraisilla on toimivat peruspalvelut, tasapainoinen talous, menestyvä yrityselämä ja parhaat mahdollisuudet tavoitella onnea Jyvässeudulla.

Kesäterveisin 2014

Juha Valkama

kunnanjohtaja

Uuraisten kunnan tilinpäätös 2013

( 27.03.2014 )

Uuraisten kunnan tilinpäätös muodostui 370.500 euroa ylijäämäiseksi. Taloudellisesti vaikean vuoden 2012 jälkeen ryhdyttiin kunnassa vuoden 2013 alussa päämäärätietoisesti vakauttamaan ja tasapainottamaan taloutta. Talousarvio avattiin ja laajan valmistelun jälkeen Uuraisten kunnanvaltuusto hyväksyi 349 360 euron tasapainottamistoimet vuoden 2013 talousarvioon. Toimenpiteet koostuivat 161 000 euron toimintatulojen lisäyksistä ja 188 360 euron menojen vähennyksistä ja ne kohdennettiin lautakuntien esitysten mukaan. Toimintakate oli tasapainottamistoimenpiteiden jälkeen 16.585.000 euroa. Syyskuussa 2013 arvioitiin, että talousarvioon tehdyt talouden tasapainoon tähtäävät toimet tulevat toteutumaan 91 prosenttisesti. Keväällä määriteltyjen leikkauskohteiden lisäksi osa toimialoista arvioi alittavansa muutetun talousarvion. Nyt voimme todeta, että talouden tasapainottamiseen tähtäävä tavoite saavutettiin kokonaisuudessaan koko kunnan tasolla tarkasteltuna. Syy, minkä takia toimintakate nousi n. 17 miljoonaan euroon, johtui erikoissairaanhoidon ja lastensuojelusta ylityksistä. Näiden ylitysten mahdollisuus kuitenkin jo varhain tiedostettiin. Joka tapauksessa viime vuoden tilinpäätöksen toimintakate pieneni 340.000 euroa verrattuna vuoteen 2012 eli käytännössä menot väheni 2 %. Tämä on todella tärkeää, kun seuraamme menojen kasvun kehitystä pitemmällä aikajänteellä.

 

Uuraisten kunnan päättäjät ja työntekijät tiedostivat kunnan talouden tiukan tilanteen, mikä näkyi valmistelussa, päätöksissä ja toimeenpanossa. Keskusteleva ilmapiiri johti hyvään tulokseen. Pureuduttiin niihin kustannuksiin, joihin pystyimme vaikuttamaan. Yhteistoimintaelimessä valmisteltu tavoite palkattomien talkoovapaiden käytöstä mielestäni toteutui hyvin – talkoovapaasäästö oli viime vuonna yhteensä 48.581 euroa. Toimintojen kehittämiseksi työntekijät ideoivat uusia tapoja toimia, joista osa johti toteutukseen. Kunnassa saatiin myös vuonna 2013 järjesteltyä työtehtäviä sisäisesti täyttämättä paikkaa uudella toimihenkilöllä. Tätä kutsutaan tuottavuuden parantamiseksi. Uuraisten kunnassa käynnistettiin tuottavuusohjelma, jolla haetaan tuottavuutta toiminnassa; uusia tapoja toimia, toimintaprosessien parantamista, palvelurakenteiden uudistamista.

On kiitoksen aika – kiitän kunnan päättäjiä ja työntekijöitä tehdystä työstä ja yhteistyöstä. Sillä mitä me teemme, meistä jokainen – sillä työllä on tarkoitus.

 

Erikoissairaanhoidon ylityksestä huolimatta, voimme olla tyytyväisiä yhteistyöhön sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin että Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen (Jyte) kanssa. Terveydenhoidossa ”vuodet eivät ole veljeksiä” viitaten suuriin heilahteluihin vuosia 2012 ja 2013 vertailtaessa. Kuitenkin terveydenhoidon toiminnan ja talouden johtamis- ja ohjausjärjestelmillä sekä terveydenhoidon organisaatioiden valmiudella talouden tervehdyttämiseen on suuri merkitys kuntataloudelle yleisesti ja kuntakohtaisesti tarkasteltuna. Vuonna 2013 Jyten perusterveydenhuollon toiminnan ja talouden ohjaus lähti hyvälle uralle ja tällä uralla on pysyttävä myös jatkossa!

 

Ennakoitua parempaan tulokseen vaikuttivat verotulojen ja valtionosuuksien toteutuminen ennakoitua paremmin. Verotulot kasvoivat tilinpäätöksestä 2012 tilinpäätökseen 2013 yhteensä n. 530.000 euroa (kasvu 6 %) ja valtionosuudet vajaa 700.000 euroa. Viime vuoden osalta on otettava huomioon se, että kuntakentässä verotulojen lisäys johtui poikkeuksellisista yhteensä noin 400 milj. euron tälle vuodelle ajoittuvista kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista ja tästä Uurainenkin sai osansa. Valtionosuuksissa emme näe enää tulevaisuudessa viime vuoden kaltaista lisäystä johtuen tuntuvista valtionosuusleikkauksista ja valtionosuusjärjestelmän muutoksista, jotka rokottavat myös Uuraisten kuntaa.

 

Kunnan sijoitetusta varallisuudesta kirjattavilla rahoitustuotoilla on myös vaikutusta positiiviseen tulokseen. 2013 vuoden alusta syyskesään asti sijoitusten tuotto oli vaatimatonta, mutta loppuvuonna molempien varainhoitajain salkkujen tuotto parani. Varainhoitajien kanssa käytiin vuoden aikana neuvotteluita, joissa keskusteltiin tuottotavoitteiden toteuttamisesta nykyisessä markkinatilanteessa. Tämän perusteella varainhoitajat tekivät esityksensä salkkujen tuoton parantamiseksi. Ja kunnanjohtajan johdolla ryhdyttiin laatimaan ja uusimaan kunnan sijoitussuunnitelmaa vastaamaan nykytilannetta ja tuotto-odotuksia. Valtuusto hyväksyi sijoitussuunnitelman joulukuussa ja samalla varauduttiin kotiuttamaan sijoituksia investointeihin. Joka tapauksessa sijoitukset ovat vuodesta 2000 tuottaneet kunnalle merkittävästi varallisuutta, ja huomionarvoista on se, että sijoituksista on vuodesta 2002 lähtien kotiutettu n. 4,6 Meu, joka on suuntautunut peruspalveluinvestointeihin ja hillinnyt olennaisella tavalla velkaantumista.

 

Tulorahoituksella kyettiin kattamaan rahoitustarvetta eli investointeja ja lainan lyhennyksiä. Kuitenkin rahoitustarpeen, erityisesti investoinnit kattaakseen kunta joutui ottamaan velkaa 2.500.000 euroa. Nettovelkaantuminen kasvoi noin 1,36 miljoonalla eurolla ja velka/asukas nousi 2783,05 euroon. Kunnan investointien netto oli 2,3 miljoonaa euroa ja se on pienelle kunnalle todella paljon. Suurimpana kohteena oli Uuraisten koulukeskuksen laajennus ja uusi liikuntahallin rakentaminen, mitkä saadaan päätökseen vuonna 2014. Lisäksi isoja kohteita oli päiväkoti Pikkulan laajennus, Kuukanpolun pumppaamon uusiminen ja teiden rakentaminen. Eritoten Pikkulan onnistuneessa laajennuksessa hyödynnettiin paikallista osaamista - osaltaan kunta myös elvytti ja loi työtä paikkakunnalle. Investontitahti on kuitenkin kova ja velkaantuminen muodostaa kunnalle haasteen. Tilinpäätöksen tunnusluvuista omavaraisuusaste hätyyttelee jo 50 % raja-arvoa. Alle 50 %:n omavaraisuus on yksi ns. kriisikuntakriteeri, kuten myös raja-arvoa suurempi tuloveroprosentti. Kriisikunnan lainamäärän asukaskohtainen raja-arvo on 3392 euroa/asukas, joka todennäköisesti nousee lähivuosina. Kuitenkin lähestymme uhkaavasti tätä kriisikunnan kriteeriä, lainakanta/asukas kasvoi viime tilinpäätöksestä 360 €/asukas ja on nyt 2783,05€/asukas. Rahoitustarve, joka koostuu investoinneista ja lainan lyhennyksistä, määrittelee velkaantumiskehityksen suunnan. Positiivisiksi tunnusluvuiksi jäisivät vuosikatteen pitäminen positiivisena ja alijäämien välttäminen, jotka muodostavat kuntatalouden paineissa haasteellisen tehtävän. Eli talouden tasapainosta on kokoa ajan pidettävä huolta.

 

Erityinen kuntajakoselvitys käynnistyi Jyväskylän aloitteesta viime vuonna. Se jatkuu vuoden 2014 syksyyn. Työn tuloksena on saatu paljon vertailevaa tilastotietoa, mikä jo sinällään on arvokasta. Työ on sitouttanut runsaasti kunnallisia resursseja, vaikka se tehdäänkin ministeriön vetämänä erityisenä kuntajakoselvityksenä. Samaan aikaan meneillään olevat sote-uudistus, valtionosuusuudistus ja kuntalain uudistus ovat yhdessä pienen kunnan organisaatiolle suuri haaste. Joulun alla esitetyssä väliraportissa esiin tuodut kuntien yhdistymisratkaisut poikkesivat Uuraisten kunnanvaltuuston yksimielisestä päätöksestä, jossa todetaan kunnalla olevan perusteet jatkossa toimia itsenäisenä kuntana. Uuraisten kunta ei ole myöskään valmis hyväksymään osakuntaliitosratkaisuesityksiä.

 

Kuntarakenneuudistus ja sote-uudistus puhutti vuonna 2013 paljon. Monin osin hankkeet eivät edenneet siihen suuntaan, mitä sen arkkitehdit vuonna 2011 tuumailivat. Rakennepaketin leikkaustavoitteet ja kuntien tehtävien vähentäminen olivat myös esillä, mutta aika näyttää miten niiden käy. Joka tapauksessa kunnassa toteutetaan samaa talouden tasapainottamisen toimenpiteitä, joihin rakennepaketissa viitataan. Taloussuunnittelu tälle vuodelle lähti liikkeelle jo keväällä 2013 taloustyöryhmässä ja syksyllä korotettiin veroja ja käynnistettiin kunnan tuottavuusohjelma.

 

Loppuvuoden 2013 aikana ilmeni, ettei Verkko-osuuskunta Kuuskaistalla ole yksinään riittävää rahoitusta toteuttaa laajakaistainen valokuituverkko suunnitellulla tavalla. Rakentaminen oli kuitenkin lähtenyt liikkeelle jo vuonna 2012 kuntien etupainotteisen rahoituksen turvin ja rakentamista rahoitettiin myös liittymäasiakkaiden maksamilla liittymämaksuilla.  Kunnan alueella on verkkoa runkoverkkoa rakennettu varsin paljon. Vastuu hankkeen toteutuksesta siirtyi kunnille.

 

Vuonna 2013 kunnan väkiluku kasvoi 25 henkilöllä eli noin prosentilla.

 

Juha Valkama

kunnanjohtaja

Negatiivinen kierre estettävä!

( 07.03.2014 )

Uurainen on kohdannut vastoinkäymisiä viime aikoina. Kunnan keskustaajaman pankkiautomaatti suljettiin täysin yllättäen, eläinlääkäri ei jatkossa sijaitse enää Uuraisilla ja muutenkin on huolta erilaisten palvelujen säilymisestä keskustaajamassa sekä ylipäätään yrittämisen ja asumisen edellytyksistä kunnassa. Mikä neuvoksi? Joko alamme voivottelemaan tai teemme jotain. Yhteisöllisyydessä on voimaa ja tarvitaan aktiivisia kuntalaisia. Tehdään Uuraisista sen vision näköinen: aktiivisten ihmisten Uuraisilla on toimivat peruspalvelut, tasapainoinen talous, menestyvä yrityselämä ja parhaat mahdollisuudet tavoitella onnea Jyvässeudulla.

Mitä se edellyttää? Kuntalaisten on myös keskustaajamassa aktivoiduttava ja järjestäydyttävä. Kuntalaisten aktiivisuudella ja vapaaehtoistyöllä voitaisiin tietyllä tasolla turvata tiettyjä palveluja. Voi olla, ettei kaikkea voida palauttaa ennalleen, mutta tilalle voi tulla jotain uutta. Joka tapauksessa, jos passiivisesti seurataan tilannetta, niin asiantila todennäköisesti heikkenee. Kunta tekee organisaationa töitä ja luo edellytyksiä, mutta tarvitsee aktiivisia kuntalaisia. Kokemusta on jo kuntavetoisesta keskustaajaman kehittämishankkeesta. Haluan rohkaista Ihmisiä mukaan yhteisön kehittämiseen. Voimme yhdessä miettiä ja selvittää, miten kansalaistoiminta käytännössä toteutuisi? Erinomaisia esimerkkejä aktiivisuudesta löytyy, esim. Nevalan leikkipaikka toteutettiin talkoovoimin Uuraisten kunnan ja Lions Clubin avustuksella. Uuraisten viikon ja sen 26.7. huipentavan toripäivän 2014 valmisteluun on osallistunut useita uuraislaisia. Ja tuloksia on jo saatu aikaan esiintyjien hankinnasta varain hankintaan.

On myös huomioitava, ettemme ole yksin. Meidän on hyödynnettävä alueen osaajia ja tietotaitoa. Olen virittelemässä yhteistyötä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Tukenamme olisi Jamk:in opiskelijoiden innovatiivisuus ja ideointi. Asioihin on tartuttava mahdollisimman nopeasti ja ulkopuolinen näkemys on nyt tarpeen. Taustalla on myös Jamk:in hallinnoiman kylähankkeen organisoiman Pohjois-Irlannin matkan anti; samankokoisten kylätaajamien kehittäminen, sikäläisten aktiivisuus ja yhteisöjen oma kehittynyt varainhankinta. On myös huomioitava mahdollisuudet: Uuraisten keskustaajaman yleiskaavoitus on loppusuoralla ja sen pohjalta on valmisteilla asemakaavoitusta, joilla luodaan uusia asuintontteja. Keskeltä Uuraisten keskustaa on kunta hankkinut maata, johon voidaan toteuttaa erilaisia hankkeita. Koulukeskuksen uusi liikuntahalli tarjoaa upeat puitteet harrastustoimintaan.

Kenties keskeisin viesti tulee olla se, ettei yhteisön kehittäminen ole pelkästään sellaisen vastustamista, jota pitää uhkana. Sen täytyy olla paljon muuta. Itsenäisen kunnan on näinä aikoina kehityttävä tai se vääjäämättä taantuu. Kaikkiin toimintaympäristön muutoksiin emme kykene vaikuttamaan. Ajassa on kuitenkin paljon asioita, joihin pystymme valinnoillamme vaikuttamaan. Ja muutos on pyrittävä myös hyödyntämään. Yhtenä kehityssuuntana on kilpailu asiantuntijoista, jotka osaavat tunnistaa ja ratkaista ongelmia, räätälöidä ainutlaatuisia tuotteita tai palveluita ja työskennellä itsenäisesti. Voidaan vahvasti olettaa, että valitessaan asuinpaikkaansa he arvostavat turvallista ja puhdasta elinympäristöä, hyviä peruspalveluja ja saumattomia yhteyksiä maailmalle.

Juha Valkama

kunnanjohtaja

Uurainen

Työpaikat

( 22.01.2014 )

Keski-Suomen työllisyyskatsaus joulukuulta 2013 on melko murheellista luettavaa. Työttömyys on maakunnassa kohonnut ja niin myös Uuraisilla. Työtä vailla olevien osuus työvoimasta on kunnassa kivunnut 14,4 %:iin ja yksistään joulukuun aikana 20 uutta henkilöä kirjautui työnhakijoiksi.

Kokonaiskuva valtakunnassa on samansuuntainen. Taustaksi haluan ottaa esille tehdasteollisuuden kokonaisvaikutuksen työllisyyteen vuodesta 2008 vuoteen 2012. Vuoden 2008 jälkeen tehdasteollisuuden lopputuotteiden kysyntä on supistunut nopeasti, mikä on merkinnyt noin 74.000 työpaikan menestystä koko taloudessa. Samaan aikaan työllisten määrä koko taloudessa on supistunut vain noin 32.000 hengellä (lähde: Euro ja talous 5/2013). Ja sama meno tuntuu jatkuvan. Mielestäni tilannetta ei pidä vähätellä, mutta voivottelu ei myöskään auta mitään. Toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi täällä ruohonjuuritasolla ovat tärkeitä. On kaivettava esille mahdollisia yritysten työtarpeita, jotka parhaimmillaan muuttuvat työpaikoiksi ja yrittämisen mahdollisuuksiksi. On tsempattava työnhakijoita, joilla on siipi maassa. Osaaminen ja ammattitaito ei katoa minnekään irtisanomisen jälkeen. Lisäksi ihmisten ammattitaidon kartoittamiseen on satsattava - näin saadaan henkilölle oikea kuva omasta ammattitaidostaan, luodaan koulutuspolut ja eväät työmarkkinoille. 

Minä haluan uskoa siihen, että Suomessa jatkossakin valmistetaan maailmalle tavaroita, jalostetaan rautaa, puuta yms. Toisin sanoen on teollista tuotantoa, jota kautta kansantalouteen tulee jaettavaa mm. verotuksen kautta.

Yleensä keskustelua hallitsee se, että työpaikat siirtyvät rajan taa halvemman tuotannon maihin. Ja globalisaation lainalaisuudet vääjäämättä ajaa tähän suuntaan. Tällä on lama-uttava vaikutus. Toivottavasti kansainvälistymiskeskustelua hallitsisi se, miten turvallista täällä on yrittää. Lainsäädäntö on pysyvän sorttista, eikä muutu aina kun presidentti vaihtuu. Verotus ja palkat ovat melko ennustettavia. Korruptio on vähäistä. Viranomaiset eivät käytä mielivaltaa. Ihmisiin voi pääasiassa luottaa. Yritysjohtajia ei viedä vankilaan, ajeta maanpakoon tai siepata kadulta. Sähköaitaa ja muuria ei tarvitse kotinsa ympärille rakentaa. Tässä on evästystä ja työsarkaa Keski-Suomen elinkeinoelämän kehittäjille.

Uuraisten kannalta on ilahduttavaa, etteivät ylikunnalliset työpaikat yksinomaan keskity kuntakeskuksiin. 21.1. 2014 Jyväskylän kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta päätti, että Jyväskylän kaupungin kunnaneläinlääkärin viran sijoituspaikka ja vastaanottotilat sijaitsevat vastaisuudessakin Uuraisilla.

Talousarvio 2014 puserrettiin plussalle!

( 14.11.2013 )

Talousarviota 2014 ja taloussuunnitelmaa 2014-16 on käsitelty kunnanhallituksessa 21. ja 22.10.2013 käyttötalouden ja rahoitussuunnitelman osalta. Lopullisesti kunnanhallituksen esitys valmistuu 18.11.2013, jolloin talousarvio viimeistellään mm. investointien osalta. Talousarviovuoden 2014 lukemia: Toimintakate on 17 833 300 euroa, arvioidut verotulot yh-teensä 9.700.000 euroa ja valtionosuudet 9.144.000 euroa. Korko- ja rahoitustulojen/menojen jälkeen vuosikate on 1.045.500 euroa ja poistojen jälkeen tilikauden tulos +13.400 euroa

Tulorahoituksella (vuosikate) 1.046.000 euroa katetaan osaltaan rahoitustarvetta, mikä koostuu investointien netosta 2.858.400 euroa ja lainanlyhennyksistä 1.077.500 euroa. Ja investoinneista suurin ja kaunein on ensi vuonna koulukeskuksen laajennus ja uusi liikuntasali. Rahoitustarvetta varaudutaan kattamaan myös velalla, 2 milj. euroa ja kunnan sijoitettua varallisuutta kotiuttamalla (enimmillään 1,5 milj.euroa).
Taloussuunnitelmavuosien taloussuunnittelussa tarkastelussa on eritoten nettovelkaantumisen hillitseminen. Taloussuunnitelmavuonna 2015 tulisi investointien olla enintään n. 1 milj. euroa, jotta nettovelkaantuminen saataisiin taittumaan. Tämä edellyttää myös riittävää tulorahoitusta ts. yli 1 milj. euron vuosikatetta. Hirvasen uuden koulun suunnitteluun on varattu vuosina 2014-15 n. 100.000 euroa. Hankkeen rahoitustarpeen määrittelee se toteutusratkaisu, mikä valitaan. Keskeisintä olisi saada Äänekosken kaupunginhallitukselta selkeä vastaus kuluvan vuoden aikana, onko kaupunki mukana käynnistyvässä suunnittelussa ja miten?

Talousarvion keskeiset lähtökohdat

Kunta nostaa tuloveroprosenttiaan 1 %-yksiköllä 20,50 %:iin ja korottaa yleistä- ja rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroa. Tämän hetkisten tietojen perusteella Uurainen tullee ansiotuloverottajana olemaan maakunnan keskiarvon tuntumassa tai sen alapuolella. Kiinteistöverottajana Uurainen on jatkossakin maltillisimpien kiinteistöverottajien joukossa Keski-Suomessa. Kunnassa on linjattu, että tuloveroprosentin nostolla on pärjättävä kuluvan valtuusto- ja suunnittelukauden loppuun.
Tuottavuutta parannetaan samanaikaisesti. Talousarvion tuottavuusohjelman mukaisesti tuottavuutta haetaan toiminnassa; uusia tapoja toimia, toimintaprosessien parantamista. Esimerkiksi joitain tehtäviä täytetään sisäisesti, kun henkilökuntaa eläköityy.

Toimialueiden ta-tavoitteita

Yleishallinnon alaiseen elinkeinotoimeen kohdistuu odotuksia, joita on mm. kirjattu valtuuston syksyllä hyväksymään elinkeino-ohjelmaan. Eritoten Jykes Oy:llä on vuonna 2014 näytön paikka, ja yhtiön uudelta organisaatiolta odotetaan tuloksia. Kuntatalouden näkökulmasta yhteisöverokertymä on saatava nousu-uralle.

Talous- ja hallintotoimessa korostuu asianhallinnan ja arkistoinnin sähköinen kehittäminen ja ruoka- ja siivouspalveluyksikön tuottavuuden parantaminen. Siivoustyön uusi mitoitus on otettu jo käyttöön. Sen perusteella on yhdessä määritelty työmäärä ja siihen tarvittavat resurssit.

Peruspalveluissa vuoden 2014 aikana valmistellaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen integraatiota saman hallinnonalan alle. Tavoitteena on, että vuoden 2015 alusta hallinto on yhdistynyt.
Päivähoidossa panostetaan uusiin työskentely- ja toimintatapoihin sekä varhaiskasvatuksen asiakaspalvelun kehittämiseen. Toimenpiteinä ovat mm. päivähoitomaksun hyvittäminen loma-aikoina, mikä mahdollistaisi lomien keskittämisen loma-aikoihin vähentäen sijaisten tarvetta sekä sähköisen asioinnin käyttöönotto ja perhepäivähoidon mobiilihanke. Kehitysvammahuollossa henkilöstömuutoksilla lisätään kustannustehokkuutta ja pystytään parem-min lähipalveluilla kohdentamaan resursseja sinne missä niihin on eniten tarvetta. Laitoshoito pyritään purkamaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Vanhustyössä tavoitteena on, että vanhus saa asua kodinomaisessa yksikössä elämänsä loppuun saakka, mikä edellyttää myös saattohoidon kehittämistä.

Opetustoimessa koulukeskus laajennuksen valmistuminen syyslukukauteen 2014 mennessä luo puitteet kasvavalle oppilasmäärälle. Höytiän koululta siirtyy Koulukeskukselle 5-6 luokan oppilaat kouluverkkosuunnitelman mukaisesti. Uusi täysimittainen liikuntahalli tarjoaa sekä oppilaille että kuntalaiselle upeat puitteet liikkua ja järjestää tapahtumia.

Teknisessä toimessa tapahtuu taksojen korotuksia johtuen mm. siitä, että vesihuollon toimintavarmuuteen on investoitu ja investoidaan. Myös harkinnanvaraisia avustuksia mm. yksi-tyisteiden kunnossapitoavustuksia leikataan. Kaikkien tiehoitokuntien on kannettava riittävät ja tiekunnan tarvetta vastaavat yksikkötiemaksut tieosakkailta.
Jätehuollossa on tarkoituksena, että Uuraisten kunta liittyy v. 2014 osakkaaksi kuntaomisteiseen alueelliseen jätehuoltoyhtiöön ja kun osakehinta ja asiaan liittyvät käytännön asiat ovat selvillä ja valmisteltu, asia viedään toimielin käsittelyyn ja valtuustokäsittelyyn lisätalousarviona vuoden 2014 alussa. Nopeutettu aikataulu liittyä osakkaaksi alueelliseen jätehuoltoyhtiöön vuoden 2014 aikana edesauttaa talousarvion 2014 laadinnan yhteydessä esiin nousseiden jätehuollon tehostamisvaatimusten toteutumista. Osakkuus antaa myös hyvin valmistautumisaikaa tulevaan jätteenkuljetuksen kilpailutukseen ja uuteen kunnalliseen jätteenkuljetussysteemiin.
Rakennusvalvonnan sähköisiä asiointipalveluja lisätään v. 2014 ottamalla käyttöön ympäristöministeriön kehittämä lupapiste.fi, jossa rakennusluvan ja muidenkin rakentamiseen liittyvien lupien hakeminen ja päätöksenantaminen voidaan hoitaa internetissä. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta käynnistää ja myös aloittaa vanhan rakennuslupa-arkiston digitalisointi.

Maankäytön suunnittelu jatkuu aktiivisena. Vuonna 2014 valmistuu keskustaajaman osayleiskaava. Keskustaajaman tonttitarjonta lisääntyy, kun yhteistyössä kunnan ja Uuraisten srk:n kanssa valmistuu Aittovuoren asemakaava. Rinteelän alueella lähellä varuskuntaa on tarjolla kunnan ja UPM –kymmenen tontteja kunhan tarvittava infra on rakentunut v. 2014.

Keskeiset epävarmuustekijät

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi sisältää kahden miljardin euron julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisen v. 2014 - 2017. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan yhden miljardin euron kustannuksia vastaavasti. Toinen miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla.
Kun nämä jyvitetään asukasmäärän mukaisesti, saadaan karkeaksi tavoitteeksi Uuraisten osalta 1,4 miljoonaa euroa (0,7Meu tehtävien purku ja 0,7 Meu omat toimet).

Kunta tulee taloussuunnitelmakaudella 2014-16 veronkotuksin ja tuottavuutta parantamalla saavuttamaan omin voimin tämän 700.000 kestävyysvajeen kuromistavoitteensa. Tehtävien purku ei ole vielä konkretisoitunut, käytännön työ jäänee myös kunnan/kuntien tehtäväksi. Kuntien velvoitteiden vähentäminen on tervetullutta, ja se on lainsäätäjäin työtä, ja työn pitäisi kohdentua toimintoihin (sote, opetus), joista on oikeasti saatavissa €-kevennyksiä. Joka tapauksessa keskeistä olisi pyrkiä kaikin tavoin hillitsemään julkisen sektorin kasvua. Kantosuhde tulee pitää sellaisena, että julkiset palvelut kyetään rahoittamaan. Täytyy myös huomioida, että tehtävien miljarditavoite on markkinoille suunnattu, Suomen AAA -luottoluokituksen pysymiseen tähdätty ulostulo.

Menojen hillitseminen ja tuottavuuden kohottaminen korostuu terveydenhoidossa; hoidon vaikuttavuuteen panostaminen, laitosmaisuuden tuntuva vähentäminen ja uuden sairaalaan palveluiden käyttäminen pääasiassa vain akuutin sairaanhoidon tarpeisiin. Järjestämisvastuu maakunnallisella tasolla on perusteltua, kuitenkin niin, että toimivat ja kustannustehokkaat paikalliset tuotantotavat hyväksytään ja niitä kehitetään. Rahoitusmalli, joka perustuu kuntien asukaslukuun painotettuna tarvevakioiduilla kertoimilla on riittämätön, siitä puuttuu ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kustannustehokkuuteen ja tuottavuuteen kannustavia kertoimia/muuttujia. Tällä hetkellä on epäselvää, miten hallituksen käynnistämä sote-uudistushanke ratkoo terveydenhoidon tulevia haasteita?

Hallitus päätöksillään leikkaa kunnilta valtionosuuksia vuosina 2013-15. Vuoden 2015 alusta pitäisi olla voimassa uusi valtionosuusjärjestelmä, minkä yksityiskohdat ovat vielä kunnilta salatut. Alustaviakaan kuntakohtaisia valtionosuuslaskelmia ei jostain syystä esitellä kunnille, vaikka hanke on kestänyt jo puolitoista vuotta. Täten kuntatalouden ennustaminen vuodesta 2015 lähtien on haasteellista, eikä näin saisi kuntataloudessa asian laita olla. Pitää muistaa, että kaikista perustelluista muutoksista huolimatta valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujensaatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja.

Kuntarakennelaki ja siihen liittyvä kuntien välinen selvitysvelvollisuus hallitsee agendaa talousarviovuonna 2014. Uurainen on mukana Jyväskylän seudun kuntien erityisessä kuntajakoselvityksessä, jonka väliraportti esitellään kuntien valtuustoille 18.12.2013.

Yhteenveto

Uuraisilla kuntatalouden tiukka tilanne on päättäjien ja henkilökunnan keskuudessa tiedostettu ja se, ettei kyseessä ole suhdanteista johtuva ohimenevä ilmiö. Uuraisilla on hyvät lähtökohdat, koska tehostamista on jo tehty, ilmapiiri on hyvä ja avoin sekä valmiutta toiminnan uudistamiseen löytyy.



Kuntatalous puhuttaa

( 03.10.2013 )

Siteeraan näin aluksi Hesaria 3.10. 2013: Viime aikoina on ollut muotia listata kuntien velvoitteiden mukamas valtavaa määrää ja päätellä tästä, että kuntien "vapausastetta" lisäämällä  voidaan kuroa kestävyysvajetta kiinni. Todellisuus on kuitenkin se, että vaikka säädöksiä voi määrällisesti olla paljon, rahaa nielevät lähinnä ne, jotka velvoittavat tuottamaan suomalaisille palveluita...

Mielestäni juttu kokonaisuudessaan osui asian ytimeen. Jos tavoitellaan miljardin kevennystä kuntien menoihin, ja edes teoriassa saavutettaisiin se ja vielä julkisen talouden taakkaa kevennettäisiin kokonaisuudessaan, pitäisi laatia ns. perinteinen säästölista. Sitähän käytännössä laatii ja toteuttaa vastuulliset kunnat, jotka kurovat kestävyysvajetta umpeen. Tietenkin kuntien velvoitteiden vähentäminen on tervetullutta, ja se on lainsäätäjäin työtä, ja työn pitäisi kohdentua aloihin (sote, opetus), joista on oikeasti saatavissa niitä €-kevennyksiä. Joka tapauksessa keskeistä olisi pyrkiä kaikin tavoin hillitsemään julkisen sektorin kasvua. Kantosuhde tulee pitää sellaisena, että julkiset palvelut kyetään rahoittamaan. Täytyy myös huomioida, että tehtävien miljarditavoite on markkinoille suunnattu, Suomen AAA -luottoluokituksen pysymiseen tähdätty ulostulo.

Uuraisilla kuntatalouden tiukka tilanne on päättäjien ja henkilökunnan keskuudessa tiedostettu ja se, ettei kyseessä ole suhdanteista johtuva ohimenevä ilmiö.

Tämä näkyy erityisesti ensi vuoden talousarvion valmistelussa. Pureudutaan niihin kustannuksiin, joihin pystymme parhaiten vaikuttamaan. Uuraisilla on mielestäni hyvät lähtökohdat, koska tehostamista on jo tehty, ilmapiiri on hyvä ja avoin sekä valmiutta toiminnan uudistamiseen löytyy.

Se, mihin pystytään erityisesti vaikuttamaan on se, miten joitain tehtäviä voidaan täyttää sisäisesti, kun henkilökuntaa eläköityy. Tässä on syytä rakentaa melko kauaskantoisia suunnitelmia ja aloittaa työ hyvissä ajoin. Uuraisten kunnassa on saatu jo järjesteltyä työtehtäviä sisäisesti asiakaspalvelua heikentämättä. Tätähän kutsutaan myös tuottavuuden parantamiseksi. Uuraisten kunnassa haetaan nyt tuottavuutta toiminnassa; uusia tapoja toimia, toimintaprosessien parantamista. Toisin sanoen enemmän vähemmällä.  Tuottavuutta ei paranneta vain työn määrää mekaanisesti vähentämällä vaan myös investoimalla. Paremmilla tiloilla ja työvälineillä on helppo saada enemmän aikaan. Investoinneissa pääpaino tulisi olla sellaisissa harkituissa kohteissa/hankinnoissa, jotka tukevat tuottavuutta, mm. toimintaprosesseja parantavat sähköiset ohjelmat ja ohjelmistohankinnat tms. 

Kuntien verotus tulee vääjäämättä kiristymään, oikeastaan tällä hetkellä en näe oikein muuta ratkaisua. Näin on asianlaita myös Uuraisilla ensi vuonna. Tilanne on yksinkertaistettuna sellainen, että veroja on korotettava ja tuottavuutta parannettava samanaikaisesti. Näin on mahdollisuus varmistaa palvelut ja niiden rahoitus. Samalla saamme jonkin verran tulorahoitusta (vuosikate) kattamaan rahoitustarvetta, josta suurin osa investointeja. Ja investoinneista suurin ja kaunein on ensi vuonna koulukeskuksen laajennus ja uusi liikuntasali. Mutta velkaa joudutaan ottamaan ja jottei velkaantuminen olisi liian suurta, on myös perusteltua käyttää investointeihin kunnan sijoitettua varallisuutta. 

 

Uurainen on kasvava, 3500 asukkaan kunta keskellä Suomea

( 07.06.2013 )

Varsinkin lapsiperheiden suosima Uurainen tarjoaa asukkailleen puhtaan, luonnonläheisen ja turvallisen elinympäristön kattavien palveluiden ja hyvien liikenneyhteyksien äärellä. Kirkonkylästä on Jyväskylään puolen tunnin matka ja lentokentälle ennättää reilussa vartissa. 

Kehittyvä kuntamme pysyttelee ajan hermolla muun muassa tarjoamalla kuntalaisille hyvät tietoliikenneyhteydet ja yrityksille monipuoliset edellytykset toimia. Oman tarjontamme lisäksi Jyväskylän läheisyys tuo laajan määrän palveluita asukkaidemme helposti saavutettavasti. 

Lämpimästi tervetuloa tutustumaan!

Kommentoi




captcha Reload Image
Kirjoita koodi *

Älä täytä tätä kenttää
Takaisin »