Blogit

Uuraisten kunnan strategia 2017-22

( 22.09.2019 )

Uuraisten kunnassa on käynnistynyt strategian 2017-2022 laatiminen. Strategiaa laaditaan vuoden 2016 aikana ja siihen osallistuu lukuisa joukko poliittisia päättäjiä, viranhaltijoita ja työntekijöitä sekä yhteistyötahoja. On tärkeää, että kaikilla kuntalaisilla ja kunnan asioista kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua strategiatyöhön käynnissä olevan Uuraisten kunnan strategian 2017-22 rakentamiseen. Kuntaliitto on laatinut Tulevaisuuden kunta –verkkoaivoriihen, johon kuka tahansa voi osallistua. Linkki siihen löytyy kunnan kotisivuilta http://uurainen.fi ja sieltä OSALLISTU KUNNAN STRATEGIATYÖHÖN!  Hyödynnämme vastauksiasi omassa strategiatyössämme täällä Uuraisilla.  Lisäksi Kuntaliitto hyödyntää keskustelua valtakunnallisessa kehittämisessä ja edunvalvonnassa. Kutsumme sinut ja sidosryhmäsi keskustelemaan, miltä tulevaisuuden kunta näyttää. Aivoriihessä pääset kertomaan omin sanoin ajatuksesi ja ideasi. Oikeita tai vääriä vastauksia ei ole, ja kaikenlaiset näkemykset ovat tervetulleita. Vastaukset käsittelemme nimettöminä. Vastaamiseen menee aikaa n. puoli tuntia. Kannattaa keskittyä sellaisiin näkökulmiin ja asioihin, jotka koet itsellesi tärkeiksi.

Vastaamisen avuksi haluan tuottaa sinulle taustaa Uuraisten nykytilasta ja toimintaympäristöstä. Pohdin myös kunnan elinvoimaisuutta.

Uuraisten väkiluku kasvoi vuoden 2015 aikana yli 50 henkilöllä. Ennakkotiedon mukaan väkiluku 31.12.2015 oli 3667 henkilöä. Väkilukuun suhteutettuna kasvu oli Keski-Suomessa korkein (1,4 %). Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelle 2040 on 4689 asukasta. Tällä hetkellä kunnan talous on tasapainossa ja pääosin investointiasteesta johtuva rahantarve kasvattaa velkaantumista. Uurainen on kasvukunta, joka kuuluu Jyväskylän kaupunkiseutuun. Kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta töissä käy Uuraisilla 43 %, Jyväskylässä 36 %, Ääneskoskella 9 %, Saarijärvellä 3 %, Laukaassa 2 %, Muurame 1 % , Keuruu 1 % ja muut 5 % (tilasto 2011). Arvioni mukaan keskustaajamassa asuu alle 50 %:a kunnan asukkaista. Tulevaisuustutkija Timo Aron mukaan Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys korostuu jatkossa entistäkin enemmän. Nykyisin kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla. 1990-2013 kaupunkialueiden väkiluku kasvoi Helsingin väkiluvun verran 0,645 milj asukkaalla.

Maakuntahallinto (itsehallintoalue) on suurin muutos kuntaperustaiseen järjestelmään 150 vuoteen. Maakunnalle osoitetaan 1.1.2019 lähtien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien lisäksi pelastustoimen tehtävät, maakuntien liitoille kuuluvat alueiden kehittämisen ja rahoituksen tehtävät sekä maankäytön suunnittelun tehtävät, ELY- keskuksissa hoidettavat alueiden elinkeinoelämän kehittämistehtävät ja mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto sekä vielä muuta. Hallitus tekee lähiaikoina erillisen päätöksen aluehallintouudistuksen valmistelusta ja maakuntahallinnolle siirrettävistä tehtävistä. Maakuntahallinnon suunnittelu ja perustaminen nähdään kunnissa monin eri tavoin. Esimerkiksi Helsingissä pelätään yhden suuren itsehallintoalueen hidastavan päätöksentekoa ja talouskehitystä, kun taas Uuraisilla huolehditaan uudistuksen vaikutuksista kunnan lähipalveluille. Kunnat huolehtisivat jatkossa opetus- ja kulttuuripalveluista, yleisestä toimialasta mm. elinkeinotoimesta, teknisistä palveluista ja muista palveluista. Kokonaisuudessaan muutos tarjoaa mahdollisuuden tarkastella palveluja ennakkoluulottomasti. Ja tarkastella myös sitä, millä taholla olisi parhaat edellytykset niitä tarjota ja hoitaa? Näkökulmana tulee olla asukas ja ihmisen elämänkaari. Esimerkiksi, mitä palveluita tulevaisuuden ikäihmiset tarvitsevat? Kunnille tulee kuulumaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ja se jos mikä korostuu ihmisen ikääntyessä.

Op:n ekonomisti Reijo Heiskasen mukaan vuonna 2016 Suomen talous on vedenjakajalla. Tällä hän tarkoittaa sitä, ettei kuluva vuosi ole mikään ”välivuosi” vaan tärkeä vuosi, jolloin tehdyt ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaan. Hänen mukaansa Suomen talous on vuonna 2016 edelleen heikko. Vienti ei juuri elvy ja vähäinen kasvu on kotimarkkinoiden varassa. Ilopilkkuna ovat erityisesti investoinnit. Vuonna 2017 Suomen talous voi päästä muun euroalueen vauhtiin, kun talouspolitiikassa onnistutaan. Suomen kannalta riskinä ovat Venäjä, talouspolitiikan onnistuminen ja työmarkkinatilanteen kärjistyminen. Lisäksi Heiskanen sivuaa maahanmuuttoasiaa. Suomessa on vuonna 2030 tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 0,5 miljoonaa ulkomaalaistaustaista riippumatta nykyisestä muuttoaallosta. Ja kun toimitaan kuten tolkun ihmiset, maahan saadaan työikäistä väestöä ja bruttokansantuote nousee.

Kuntien merkitys paikallisen elinvoiman edistäjänä korostuu tulevaisuudessa. Mitä elinvoimalla ja elinvoimaisuudella oikein tarkoitetaan? Varsinainen kuntien elinvoimaisuus on vähän tutkittu aihe, vaikka sana esiintyy arkipäiväisessä kuntien hallintoa koskevassa keskustelussa toistuvasti ja sitä käytetään myös muissa yhteyksissä. Kuntaliiton viisi vuotta sitten julkaisemassa Elinvoimainen kunta määritellään kunnan elinvoimaisuutta seuraavasti: Kunnan elinvoima ilmenee uudistumisena, kehityksenä ja joustavuutena. Elinvoiman vahvistamiseksi kunnan on tunnistettava ympäristön muutokset, sopeutettava ja kehitettävä oma toiminta uusiin vaateisiin, otettava käyttöön uusia prosesseja sekä aktivoitava kuntalaiset, yritykset, kuntien eri toimialojen työyhteisöt ja muut sidosryhmät yhteistyöhön. Keskeistä on saada aikaan positiivisia vaikutuksia ja vahvistaa kykyä uudistua ympäristön muuttuessa. Kokonaisuutena kunnan elinvoimaa voidaan tarkastella vetovoimaisen ympäristön, kilpailukykyisen yrityskannan, osaamisen ja työvoiman saatavuuden, palvelujen, sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden sekä vahvan kuntatalouden näkökulmista. Kiteytettynä elinvoimainen kunta omaa vetovoimaa, siellä on tekemisen meininki. Arttu tutkimusohjelman tekemän kartoituksen mukaan kaavoitus ja elinkeinopolitiikka ovat kuntapäättäjien suosikkikeinoja paikallisen elinvoimaisuuden parantamiseksi. Tämä pitää varmasti paikkansa. Kuitenkin elinvoimaisuudella tarkoitetaan muutakin. Elinvoimaisessa kunnassa toimii aktiivisten kuntalaisten lisäksi yhdistyksiä, järjestöjä sekä yrityksiä. Kunnan tehtävänä on tukea tätä ilmapiiriä ja kehittää keinoja vuorovaikutuksen ja kumppanuuden lisäämiseksi. Kysymys on myös tunteesta. Millainen fiilis tulee kunnan elinvoimaisuudesta? Kun tuntee, että Uuraisilla on potentiaalia olla elinvoimainen ja kun se tunne jaetaan, olemme rakentamassa tulevaisuuden kuntaa, elinvoimaista yhteisöä.

-




captcha Reload Image
Kirjoita kuvan merkit tähän *

Älä täytä tätä kenttää