Blogit

Maakunta 2020

( 22.09.2019 )

Maakunta- ja soteuudistus sai vuoden jatkoajan. Tähän hallitus päätyi perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta. Valinnanvapaus lakiesitys kirjoitetaan uusiksi. Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään uusi asia, jo vuonna 1999 Suomen lääkäriliitto julkaisi "Terveyspalvelujen rahoitus tienhaarassa" kirjasen, missä oli ehdotuksia potilaan valinnanvapauden lisäämiseen. Vähemmän keskustelua on ollut aivan keskeisestä asiasta eli sote:n rahoitusmallista. Helsingin Sanomien juttu 9.7.2017 valotti tätä teemaa ansiokkaasti. Valinnanvapauden tullessa joskus voimaan, julkiset ja yksityiset palvelun tuottajat saisivat rahoituksen sen mukaan, kuinka monta asiakasta niillä on. Tämä asiakaskohtainen korvaus vaihtelisi mm. asiakkaan iän, sukupuolen ja sairastavuuden mukaan. Tätä malli kutsutaan kapitaatioksi. Jutussa tuli esille se, että maakunnan päättäjien pitää opetella säätämään rahoitusmallia jatkuvasti, se ei tule koskaan valmiiksi. Virossa, jossa kapitaatio on käytössä, näin on tehty 18 vuotta. 

Rahoitusmallilla pyritään mm. siihen, että terveydenhuollon kustannukset olisivat paremmin hallinnassa. Lähtökohta on se, että tuotantoa pystytään ohjaamaan haluttuun suuntaan. Kun korvaustaso on säädetty etukäteen, palvelun tuottajat kilpaisivat hinnan sijaan laadulla. Osa korvauksista voidaan maksaa tuottajille myös hoitosuoritteista. Joka tapauksessa muutos nykyiseen kuntapohjaiseen rahoitusmalliin on merkittävä; hoitosuoritteisiin pohjautuvan rahoituksen haaste on se, että kuntien varaamat määrärahat pääsääntöisesti ylittyvät, eikä oikein ole tarkkaa käsitystä siitä, mitä käytetyillä rahoilla on saatu aikaan. Loppuvuodesta 2014 kritisoin peruspalvelujohtaja Jouko Nykäsen kanssa julkisesti silloista sote-uudistusta nimenomaan sen rahoitusmalliin liittyvien vinoutumien vuoksi. Siinä kunnat olisivat osallistuneet sosiaali- ja terveysalueen kustannusten rahoitukseen kunnan asukasmäärään perustuvalla maksulla, jota painottiin valtionosuuslaskennassa käytettävillä ikä- ja sairastavuustekijöillä. Tämä johti siihen, että Uuraisten kaltaisen kasvukunnan, joka pystyy nykysysteemissä – aiheutuneiden kustannusten mukaisesti - rahoittamaan palvelut kustannustehokkaasti, rahoitusosuus olisi kasvanut valtavasti. Tämä yksittäisen kunnan rahoitusosuuden kestämätön kasvu olikin yksi syy mallin kaatumiseen silloisessa perustuslakivaliokunnassa.

Vuodesta 2020 lähtien organisaatio, joka on valittu jatkossa ohjaamaan sote-tuotantoa, on maakunta.  Maakunta saa rahansa valtiolta, joka kerää verot meiltä jokaiselta veroa maksavalta kansalaiselta. Valtio jakaa verorahat maakunnille väestömäärän mukaan ja painotettuina sen mukaan, miten iäkästä ja sairastavaa väestöä maakunnassa asuu. Maakuntien vuotuinen budjetti määräytyy valtioneuvoston päättämän budjettikehyksen mukaan, jolloin maakunnilla ei olisi mahdollisuutta pyytää loppuvuodesta valtiolta lisää rahaa. Jos maakunta ei kykene sovittamaan palvelutuotantoaan annettuun budjettiin, sille jää vain kaksi vaihtoehtoa. Se voi joko nostaa asiakasmaksuja valtioneuvoston asettamissa rajoissa tai karsia palveluja lainsäädännön sallimissa rajoissa. Jos tämäkään ei auta, maakunta voi joutua valtion arviointimenettelyyn, jonka seurauksena se voidaan liittää toiseen maakuntaan.

Maakunnan tulevat johtajat ja päättäjät on paljon vartijoina ja paljosta vastuussa meille veronmaksajille. Heidän tulee osata säätää kapitaatio rahoitusmallia niin, ettei synny vaaraa ali- tai ylihoidosta, eikä ns. kermankuorinnasta. Jos sote-keskus saa liian vähän rahaa kustakin asiakkaasta, se on vaikeuksissa ja hoitoa joudutaan karsimaan. Yhtä huono juttu on se, että keskus saisi liian paljon rahaa potilaistaan tehden isoa tulosta. Nimittäin tällaiset sote-keskukset ovat ennen pitkää lakkautumassa tai lakkautusuhan alla. Tämä on Keski-Suomen maakunnan kohtalokysymys vetovoiman ja elinvoiman kannalta. Peli on mielestäni menetetty, mikäli joudutaan keskittämään perusterveydenhuollon palveluita. Kunnan elinvoiman mittari on paikkakunnalla toimiva sote-yksikkö, mikä tarjoaa vähintään sote-huollon perustason suoran valinnan palveluita, suun terveydenhuollon suoran valinnan palveluita sekä kunnan järjestämisvastuulle kuuluvia työterveyshuollon palveluita.

Keski-Suomen tulee pyrkiä olemaan menestyvien maakuntien joukossa, edelläkävijänä. Martin Ford kirjassaan "Robottien kukoistus" analysoi terveydenhuotohaastetta. Hänen mukaansa tekoälyllä voidaan parantaa lääkärien diagnosointimenetelmiä ja täten hoitoprosessia. Potilaan sairauskuvauksen perusteella tekoäly analysoi ja yhdistelee valtavan määrän dataa. Ja kun tekoälyn lääketieteelliset sovellukset ovat kehittyneet niin pitkälle, että järjestelmät voivat toimia oikeina neuvonantajina, joilta lääkärit voivat johdonmukaisesti saada laadukkaan, toisen mielipiteen, tekniikka voisi auttaa hillitsemään kustannuksia, jotka aiheutuvat siitä, että potilas määrätään kaiken varalta kaikkiin mahdollisiin kokeisiin, ja sairastaminen pitkittyy. Kun tiedetään mahdollisimman varhain mikä potilasta vaivaa, niin lääkäri ja hoitohenkilökunta saavat keskittyä olennaiseen, ihmisten parantamiseen. Ja potilaalle ja hänen läheisilleen tällä on valtava merkitys. Ford kuitenkin painottaa, että tekoälyn tuomat säästövaikutukset esim. kirurgiaan on parhaimmillaankin marginaalisia, koska aina siihen tarvitaan ihmistä ja valmiutta puuttua tilanteeseen tarvittaessa. Näin ollen sote-kustannusten kasvun hillintä kolmella miljardilla eurolla ei synny pelkällä tekniikalla. Innovaatioden ja uusien toimintatapojen rinnalla tarvitaan maakunnassa hyvää johtamis- ja organisointikykyä sekä motivoituneita tuottajia, jolla on ammattitaitoinen henkilöstö hoitamassa meitä kansalaisia eri elämän vaiheissa.

Juha Valkama

kunnanjohtaja

-




captcha Reload Image
Kirjoita kuvan merkit tähän *

Älä täytä tätä kenttää