Blogit

Talousarvio 2014 puserrettiin plussalle!

( 19.08.2019 )

Talousarviota 2014 ja taloussuunnitelmaa 2014-16 on käsitelty kunnanhallituksessa 21. ja 22.10.2013 käyttötalouden ja rahoitussuunnitelman osalta. Lopullisesti kunnanhallituksen esitys valmistuu 18.11.2013, jolloin talousarvio viimeistellään mm. investointien osalta. Talousarviovuoden 2014 lukemia: Toimintakate on 17 833 300 euroa, arvioidut verotulot yh-teensä 9.700.000 euroa ja valtionosuudet 9.144.000 euroa. Korko- ja rahoitustulojen/menojen jälkeen vuosikate on 1.045.500 euroa ja poistojen jälkeen tilikauden tulos +13.400 euroa

Tulorahoituksella (vuosikate) 1.046.000 euroa katetaan osaltaan rahoitustarvetta, mikä koostuu investointien netosta 2.858.400 euroa ja lainanlyhennyksistä 1.077.500 euroa. Ja investoinneista suurin ja kaunein on ensi vuonna koulukeskuksen laajennus ja uusi liikuntasali. Rahoitustarvetta varaudutaan kattamaan myös velalla, 2 milj. euroa ja kunnan sijoitettua varallisuutta kotiuttamalla (enimmillään 1,5 milj.euroa).
Taloussuunnitelmavuosien taloussuunnittelussa tarkastelussa on eritoten nettovelkaantumisen hillitseminen. Taloussuunnitelmavuonna 2015 tulisi investointien olla enintään n. 1 milj. euroa, jotta nettovelkaantuminen saataisiin taittumaan. Tämä edellyttää myös riittävää tulorahoitusta ts. yli 1 milj. euron vuosikatetta. Hirvasen uuden koulun suunnitteluun on varattu vuosina 2014-15 n. 100.000 euroa. Hankkeen rahoitustarpeen määrittelee se toteutusratkaisu, mikä valitaan. Keskeisintä olisi saada Äänekosken kaupunginhallitukselta selkeä vastaus kuluvan vuoden aikana, onko kaupunki mukana käynnistyvässä suunnittelussa ja miten?

Talousarvion keskeiset lähtökohdat

Kunta nostaa tuloveroprosenttiaan 1 %-yksiköllä 20,50 %:iin ja korottaa yleistä- ja rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroa. Tämän hetkisten tietojen perusteella Uurainen tullee ansiotuloverottajana olemaan maakunnan keskiarvon tuntumassa tai sen alapuolella. Kiinteistöverottajana Uurainen on jatkossakin maltillisimpien kiinteistöverottajien joukossa Keski-Suomessa. Kunnassa on linjattu, että tuloveroprosentin nostolla on pärjättävä kuluvan valtuusto- ja suunnittelukauden loppuun.
Tuottavuutta parannetaan samanaikaisesti. Talousarvion tuottavuusohjelman mukaisesti tuottavuutta haetaan toiminnassa; uusia tapoja toimia, toimintaprosessien parantamista. Esimerkiksi joitain tehtäviä täytetään sisäisesti, kun henkilökuntaa eläköityy.

Toimialueiden ta-tavoitteita

Yleishallinnon alaiseen elinkeinotoimeen kohdistuu odotuksia, joita on mm. kirjattu valtuuston syksyllä hyväksymään elinkeino-ohjelmaan. Eritoten Jykes Oy:llä on vuonna 2014 näytön paikka, ja yhtiön uudelta organisaatiolta odotetaan tuloksia. Kuntatalouden näkökulmasta yhteisöverokertymä on saatava nousu-uralle.

Talous- ja hallintotoimessa korostuu asianhallinnan ja arkistoinnin sähköinen kehittäminen ja ruoka- ja siivouspalveluyksikön tuottavuuden parantaminen. Siivoustyön uusi mitoitus on otettu jo käyttöön. Sen perusteella on yhdessä määritelty työmäärä ja siihen tarvittavat resurssit.

Peruspalveluissa vuoden 2014 aikana valmistellaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen integraatiota saman hallinnonalan alle. Tavoitteena on, että vuoden 2015 alusta hallinto on yhdistynyt.
Päivähoidossa panostetaan uusiin työskentely- ja toimintatapoihin sekä varhaiskasvatuksen asiakaspalvelun kehittämiseen. Toimenpiteinä ovat mm. päivähoitomaksun hyvittäminen loma-aikoina, mikä mahdollistaisi lomien keskittämisen loma-aikoihin vähentäen sijaisten tarvetta sekä sähköisen asioinnin käyttöönotto ja perhepäivähoidon mobiilihanke. Kehitysvammahuollossa henkilöstömuutoksilla lisätään kustannustehokkuutta ja pystytään parem-min lähipalveluilla kohdentamaan resursseja sinne missä niihin on eniten tarvetta. Laitoshoito pyritään purkamaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Vanhustyössä tavoitteena on, että vanhus saa asua kodinomaisessa yksikössä elämänsä loppuun saakka, mikä edellyttää myös saattohoidon kehittämistä.

Opetustoimessa koulukeskus laajennuksen valmistuminen syyslukukauteen 2014 mennessä luo puitteet kasvavalle oppilasmäärälle. Höytiän koululta siirtyy Koulukeskukselle 5-6 luokan oppilaat kouluverkkosuunnitelman mukaisesti. Uusi täysimittainen liikuntahalli tarjoaa sekä oppilaille että kuntalaiselle upeat puitteet liikkua ja järjestää tapahtumia.

Teknisessä toimessa tapahtuu taksojen korotuksia johtuen mm. siitä, että vesihuollon toimintavarmuuteen on investoitu ja investoidaan. Myös harkinnanvaraisia avustuksia mm. yksi-tyisteiden kunnossapitoavustuksia leikataan. Kaikkien tiehoitokuntien on kannettava riittävät ja tiekunnan tarvetta vastaavat yksikkötiemaksut tieosakkailta.
Jätehuollossa on tarkoituksena, että Uuraisten kunta liittyy v. 2014 osakkaaksi kuntaomisteiseen alueelliseen jätehuoltoyhtiöön ja kun osakehinta ja asiaan liittyvät käytännön asiat ovat selvillä ja valmisteltu, asia viedään toimielin käsittelyyn ja valtuustokäsittelyyn lisätalousarviona vuoden 2014 alussa. Nopeutettu aikataulu liittyä osakkaaksi alueelliseen jätehuoltoyhtiöön vuoden 2014 aikana edesauttaa talousarvion 2014 laadinnan yhteydessä esiin nousseiden jätehuollon tehostamisvaatimusten toteutumista. Osakkuus antaa myös hyvin valmistautumisaikaa tulevaan jätteenkuljetuksen kilpailutukseen ja uuteen kunnalliseen jätteenkuljetussysteemiin.
Rakennusvalvonnan sähköisiä asiointipalveluja lisätään v. 2014 ottamalla käyttöön ympäristöministeriön kehittämä lupapiste.fi, jossa rakennusluvan ja muidenkin rakentamiseen liittyvien lupien hakeminen ja päätöksenantaminen voidaan hoitaa internetissä. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta käynnistää ja myös aloittaa vanhan rakennuslupa-arkiston digitalisointi.

Maankäytön suunnittelu jatkuu aktiivisena. Vuonna 2014 valmistuu keskustaajaman osayleiskaava. Keskustaajaman tonttitarjonta lisääntyy, kun yhteistyössä kunnan ja Uuraisten srk:n kanssa valmistuu Aittovuoren asemakaava. Rinteelän alueella lähellä varuskuntaa on tarjolla kunnan ja UPM –kymmenen tontteja kunhan tarvittava infra on rakentunut v. 2014.

Keskeiset epävarmuustekijät

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi sisältää kahden miljardin euron julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromisen v. 2014 - 2017. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan yhden miljardin euron kustannuksia vastaavasti. Toinen miljardi euroa katetaan verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla.
Kun nämä jyvitetään asukasmäärän mukaisesti, saadaan karkeaksi tavoitteeksi Uuraisten osalta 1,4 miljoonaa euroa (0,7Meu tehtävien purku ja 0,7 Meu omat toimet).

Kunta tulee taloussuunnitelmakaudella 2014-16 veronkotuksin ja tuottavuutta parantamalla saavuttamaan omin voimin tämän 700.000 kestävyysvajeen kuromistavoitteensa. Tehtävien purku ei ole vielä konkretisoitunut, käytännön työ jäänee myös kunnan/kuntien tehtäväksi. Kuntien velvoitteiden vähentäminen on tervetullutta, ja se on lainsäätäjäin työtä, ja työn pitäisi kohdentua toimintoihin (sote, opetus), joista on oikeasti saatavissa €-kevennyksiä. Joka tapauksessa keskeistä olisi pyrkiä kaikin tavoin hillitsemään julkisen sektorin kasvua. Kantosuhde tulee pitää sellaisena, että julkiset palvelut kyetään rahoittamaan. Täytyy myös huomioida, että tehtävien miljarditavoite on markkinoille suunnattu, Suomen AAA -luottoluokituksen pysymiseen tähdätty ulostulo.

Menojen hillitseminen ja tuottavuuden kohottaminen korostuu terveydenhoidossa; hoidon vaikuttavuuteen panostaminen, laitosmaisuuden tuntuva vähentäminen ja uuden sairaalaan palveluiden käyttäminen pääasiassa vain akuutin sairaanhoidon tarpeisiin. Järjestämisvastuu maakunnallisella tasolla on perusteltua, kuitenkin niin, että toimivat ja kustannustehokkaat paikalliset tuotantotavat hyväksytään ja niitä kehitetään. Rahoitusmalli, joka perustuu kuntien asukaslukuun painotettuna tarvevakioiduilla kertoimilla on riittämätön, siitä puuttuu ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kustannustehokkuuteen ja tuottavuuteen kannustavia kertoimia/muuttujia. Tällä hetkellä on epäselvää, miten hallituksen käynnistämä sote-uudistushanke ratkoo terveydenhoidon tulevia haasteita?

Hallitus päätöksillään leikkaa kunnilta valtionosuuksia vuosina 2013-15. Vuoden 2015 alusta pitäisi olla voimassa uusi valtionosuusjärjestelmä, minkä yksityiskohdat ovat vielä kunnilta salatut. Alustaviakaan kuntakohtaisia valtionosuuslaskelmia ei jostain syystä esitellä kunnille, vaikka hanke on kestänyt jo puolitoista vuotta. Täten kuntatalouden ennustaminen vuodesta 2015 lähtien on haasteellista, eikä näin saisi kuntataloudessa asian laita olla. Pitää muistaa, että kaikista perustelluista muutoksista huolimatta valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujensaatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja.

Kuntarakennelaki ja siihen liittyvä kuntien välinen selvitysvelvollisuus hallitsee agendaa talousarviovuonna 2014. Uurainen on mukana Jyväskylän seudun kuntien erityisessä kuntajakoselvityksessä, jonka väliraportti esitellään kuntien valtuustoille 18.12.2013.

Yhteenveto

Uuraisilla kuntatalouden tiukka tilanne on päättäjien ja henkilökunnan keskuudessa tiedostettu ja se, ettei kyseessä ole suhdanteista johtuva ohimenevä ilmiö. Uuraisilla on hyvät lähtökohdat, koska tehostamista on jo tehty, ilmapiiri on hyvä ja avoin sekä valmiutta toiminnan uudistamiseen löytyy.



-




captcha Reload Image
Kirjoita kuvan merkit tähän *

Älä täytä tätä kenttää