Blogit

Uuraisten kunnan tilinpäätös 2013

( 22.09.2019 )

Uuraisten kunnan tilinpäätös muodostui 370.500 euroa ylijäämäiseksi. Taloudellisesti vaikean vuoden 2012 jälkeen ryhdyttiin kunnassa vuoden 2013 alussa päämäärätietoisesti vakauttamaan ja tasapainottamaan taloutta. Talousarvio avattiin ja laajan valmistelun jälkeen Uuraisten kunnanvaltuusto hyväksyi 349 360 euron tasapainottamistoimet vuoden 2013 talousarvioon. Toimenpiteet koostuivat 161 000 euron toimintatulojen lisäyksistä ja 188 360 euron menojen vähennyksistä ja ne kohdennettiin lautakuntien esitysten mukaan. Toimintakate oli tasapainottamistoimenpiteiden jälkeen 16.585.000 euroa. Syyskuussa 2013 arvioitiin, että talousarvioon tehdyt talouden tasapainoon tähtäävät toimet tulevat toteutumaan 91 prosenttisesti. Keväällä määriteltyjen leikkauskohteiden lisäksi osa toimialoista arvioi alittavansa muutetun talousarvion. Nyt voimme todeta, että talouden tasapainottamiseen tähtäävä tavoite saavutettiin kokonaisuudessaan koko kunnan tasolla tarkasteltuna. Syy, minkä takia toimintakate nousi n. 17 miljoonaan euroon, johtui erikoissairaanhoidon ja lastensuojelusta ylityksistä. Näiden ylitysten mahdollisuus kuitenkin jo varhain tiedostettiin. Joka tapauksessa viime vuoden tilinpäätöksen toimintakate pieneni 340.000 euroa verrattuna vuoteen 2012 eli käytännössä menot väheni 2 %. Tämä on todella tärkeää, kun seuraamme menojen kasvun kehitystä pitemmällä aikajänteellä.

 

Uuraisten kunnan päättäjät ja työntekijät tiedostivat kunnan talouden tiukan tilanteen, mikä näkyi valmistelussa, päätöksissä ja toimeenpanossa. Keskusteleva ilmapiiri johti hyvään tulokseen. Pureuduttiin niihin kustannuksiin, joihin pystyimme vaikuttamaan. Yhteistoimintaelimessä valmisteltu tavoite palkattomien talkoovapaiden käytöstä mielestäni toteutui hyvin – talkoovapaasäästö oli viime vuonna yhteensä 48.581 euroa. Toimintojen kehittämiseksi työntekijät ideoivat uusia tapoja toimia, joista osa johti toteutukseen. Kunnassa saatiin myös vuonna 2013 järjesteltyä työtehtäviä sisäisesti täyttämättä paikkaa uudella toimihenkilöllä. Tätä kutsutaan tuottavuuden parantamiseksi. Uuraisten kunnassa käynnistettiin tuottavuusohjelma, jolla haetaan tuottavuutta toiminnassa; uusia tapoja toimia, toimintaprosessien parantamista, palvelurakenteiden uudistamista.

On kiitoksen aika – kiitän kunnan päättäjiä ja työntekijöitä tehdystä työstä ja yhteistyöstä. Sillä mitä me teemme, meistä jokainen – sillä työllä on tarkoitus.

 

Erikoissairaanhoidon ylityksestä huolimatta, voimme olla tyytyväisiä yhteistyöhön sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin että Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen (Jyte) kanssa. Terveydenhoidossa ”vuodet eivät ole veljeksiä” viitaten suuriin heilahteluihin vuosia 2012 ja 2013 vertailtaessa. Kuitenkin terveydenhoidon toiminnan ja talouden johtamis- ja ohjausjärjestelmillä sekä terveydenhoidon organisaatioiden valmiudella talouden tervehdyttämiseen on suuri merkitys kuntataloudelle yleisesti ja kuntakohtaisesti tarkasteltuna. Vuonna 2013 Jyten perusterveydenhuollon toiminnan ja talouden ohjaus lähti hyvälle uralle ja tällä uralla on pysyttävä myös jatkossa!

 

Ennakoitua parempaan tulokseen vaikuttivat verotulojen ja valtionosuuksien toteutuminen ennakoitua paremmin. Verotulot kasvoivat tilinpäätöksestä 2012 tilinpäätökseen 2013 yhteensä n. 530.000 euroa (kasvu 6 %) ja valtionosuudet vajaa 700.000 euroa. Viime vuoden osalta on otettava huomioon se, että kuntakentässä verotulojen lisäys johtui poikkeuksellisista yhteensä noin 400 milj. euron tälle vuodelle ajoittuvista kertaluonteisista tilitysjärjestelmän muutoksista ja tästä Uurainenkin sai osansa. Valtionosuuksissa emme näe enää tulevaisuudessa viime vuoden kaltaista lisäystä johtuen tuntuvista valtionosuusleikkauksista ja valtionosuusjärjestelmän muutoksista, jotka rokottavat myös Uuraisten kuntaa.

 

Kunnan sijoitetusta varallisuudesta kirjattavilla rahoitustuotoilla on myös vaikutusta positiiviseen tulokseen. 2013 vuoden alusta syyskesään asti sijoitusten tuotto oli vaatimatonta, mutta loppuvuonna molempien varainhoitajain salkkujen tuotto parani. Varainhoitajien kanssa käytiin vuoden aikana neuvotteluita, joissa keskusteltiin tuottotavoitteiden toteuttamisesta nykyisessä markkinatilanteessa. Tämän perusteella varainhoitajat tekivät esityksensä salkkujen tuoton parantamiseksi. Ja kunnanjohtajan johdolla ryhdyttiin laatimaan ja uusimaan kunnan sijoitussuunnitelmaa vastaamaan nykytilannetta ja tuotto-odotuksia. Valtuusto hyväksyi sijoitussuunnitelman joulukuussa ja samalla varauduttiin kotiuttamaan sijoituksia investointeihin. Joka tapauksessa sijoitukset ovat vuodesta 2000 tuottaneet kunnalle merkittävästi varallisuutta, ja huomionarvoista on se, että sijoituksista on vuodesta 2002 lähtien kotiutettu n. 4,6 Meu, joka on suuntautunut peruspalveluinvestointeihin ja hillinnyt olennaisella tavalla velkaantumista.

 

Tulorahoituksella kyettiin kattamaan rahoitustarvetta eli investointeja ja lainan lyhennyksiä. Kuitenkin rahoitustarpeen, erityisesti investoinnit kattaakseen kunta joutui ottamaan velkaa 2.500.000 euroa. Nettovelkaantuminen kasvoi noin 1,36 miljoonalla eurolla ja velka/asukas nousi 2783,05 euroon. Kunnan investointien netto oli 2,3 miljoonaa euroa ja se on pienelle kunnalle todella paljon. Suurimpana kohteena oli Uuraisten koulukeskuksen laajennus ja uusi liikuntahallin rakentaminen, mitkä saadaan päätökseen vuonna 2014. Lisäksi isoja kohteita oli päiväkoti Pikkulan laajennus, Kuukanpolun pumppaamon uusiminen ja teiden rakentaminen. Eritoten Pikkulan onnistuneessa laajennuksessa hyödynnettiin paikallista osaamista - osaltaan kunta myös elvytti ja loi työtä paikkakunnalle. Investontitahti on kuitenkin kova ja velkaantuminen muodostaa kunnalle haasteen. Tilinpäätöksen tunnusluvuista omavaraisuusaste hätyyttelee jo 50 % raja-arvoa. Alle 50 %:n omavaraisuus on yksi ns. kriisikuntakriteeri, kuten myös raja-arvoa suurempi tuloveroprosentti. Kriisikunnan lainamäärän asukaskohtainen raja-arvo on 3392 euroa/asukas, joka todennäköisesti nousee lähivuosina. Kuitenkin lähestymme uhkaavasti tätä kriisikunnan kriteeriä, lainakanta/asukas kasvoi viime tilinpäätöksestä 360 €/asukas ja on nyt 2783,05€/asukas. Rahoitustarve, joka koostuu investoinneista ja lainan lyhennyksistä, määrittelee velkaantumiskehityksen suunnan. Positiivisiksi tunnusluvuiksi jäisivät vuosikatteen pitäminen positiivisena ja alijäämien välttäminen, jotka muodostavat kuntatalouden paineissa haasteellisen tehtävän. Eli talouden tasapainosta on kokoa ajan pidettävä huolta.

 

Erityinen kuntajakoselvitys käynnistyi Jyväskylän aloitteesta viime vuonna. Se jatkuu vuoden 2014 syksyyn. Työn tuloksena on saatu paljon vertailevaa tilastotietoa, mikä jo sinällään on arvokasta. Työ on sitouttanut runsaasti kunnallisia resursseja, vaikka se tehdäänkin ministeriön vetämänä erityisenä kuntajakoselvityksenä. Samaan aikaan meneillään olevat sote-uudistus, valtionosuusuudistus ja kuntalain uudistus ovat yhdessä pienen kunnan organisaatiolle suuri haaste. Joulun alla esitetyssä väliraportissa esiin tuodut kuntien yhdistymisratkaisut poikkesivat Uuraisten kunnanvaltuuston yksimielisestä päätöksestä, jossa todetaan kunnalla olevan perusteet jatkossa toimia itsenäisenä kuntana. Uuraisten kunta ei ole myöskään valmis hyväksymään osakuntaliitosratkaisuesityksiä.

 

Kuntarakenneuudistus ja sote-uudistus puhutti vuonna 2013 paljon. Monin osin hankkeet eivät edenneet siihen suuntaan, mitä sen arkkitehdit vuonna 2011 tuumailivat. Rakennepaketin leikkaustavoitteet ja kuntien tehtävien vähentäminen olivat myös esillä, mutta aika näyttää miten niiden käy. Joka tapauksessa kunnassa toteutetaan samaa talouden tasapainottamisen toimenpiteitä, joihin rakennepaketissa viitataan. Taloussuunnittelu tälle vuodelle lähti liikkeelle jo keväällä 2013 taloustyöryhmässä ja syksyllä korotettiin veroja ja käynnistettiin kunnan tuottavuusohjelma.

 

Loppuvuoden 2013 aikana ilmeni, ettei Verkko-osuuskunta Kuuskaistalla ole yksinään riittävää rahoitusta toteuttaa laajakaistainen valokuituverkko suunnitellulla tavalla. Rakentaminen oli kuitenkin lähtenyt liikkeelle jo vuonna 2012 kuntien etupainotteisen rahoituksen turvin ja rakentamista rahoitettiin myös liittymäasiakkaiden maksamilla liittymämaksuilla.  Kunnan alueella on verkkoa runkoverkkoa rakennettu varsin paljon. Vastuu hankkeen toteutuksesta siirtyi kunnille.

 

Vuonna 2013 kunnan väkiluku kasvoi 25 henkilöllä eli noin prosentilla.

 

Juha Valkama

kunnanjohtaja

-