Blogit

Talousarvioesitys 2015

( 19.08.2019 )

UURAISTEN KUNNAN TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-17

 

KUNNANHALLITUKSEN ESITYS VALTUUSTOLLE 20.10. 2014

 

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelmaesitys 2015-17 oli käsittelyssä kunnanhallituksessa 20.10.2014. Talousarviovuoden 2015 lukemia: Toimintakate on 18 250 600 euroa, arvioidut verotulot yhteensä 10.150.000 euroa ja valtionosuudet 9.000.000 euroa. Korko- ja rahoitustulojen/menojen jälkeen vuosikate on 957.400 euroa ja poistojen jälkeen tilikauden tulos alijäämäinen -115.910 euroa.

Vuonna 2015 tulorahoituksella (vuosikatteella) 957.400 euroa katetaan osaltaan rahoitustarvetta, mikä koostuu investointien netosta 805.000 euroa ja lainanlyhennyksistä 967.700 euroa. Rahoitustarvetta katetaan myös lainalla, kuitenkin esityksenä on, että pitkäaikaista lainaa otetaan vähemmän kuin vanhaa lyhennetään eli vuonna 2015 kunnan kokonaisvelkamäärä pienenisi. Höytiän koulun liikuntasali toteutetaan vieraalla pääomalla siten, että vuodelle 2015 investointiosaan varataan 175 000 € ja vuodelle 2016 175 000 €. Toteuttaminen tehdään yhdessä Höytiän kyläyhdistyksen kanssa tehtävän sopimuksen mukaisesti. Mikäli valtuusto hyväksyy Höytiän liikuntahallin toteuttamisen, niin tarkoitus on hakea liikuntapaikan perustamishankeavustusta edellyttäen että on olemassa hankesuunnitelma.

Kuntaliiton 30.9. 2014 arvion mukaan kunnan valtionosuuksissa tapahtuu vähenemää vuodesta 2014 vuoteen 2015 n. 270.000 euroa. Tuntuva valtionosuuksien vähentyminen johtuu sekä uudesta valtionosuusjärjestelmästä sekä valtionosuuksien leikkauksista.

Uuraisten kunnassa ymmärretään se, että tarvitaan kipeitä kuntiakin koskevia toimenpiteitä tilanteessa, jossa valtion menojen kattamiseksi joudutaan ottamaan lisävelkaa. Samaan aikaan talouskasvu on vaatimatonta, eikä näköpiirissä ole selkeästi suotuisampaa kehitystä. Kuitenkin valtionosuusjärjestelmän uudistus on epäoikeudenmukainen uudistus kokonaisuudessaan, vaikka se selkeytti kriteereitä. Uuraisilla on vaikea ymmärtää sitä, että peruspalveluiden valtionosuudesta siirretään yli 700 milj.€ verotulojen tasauksen, minkä seurauksena pieniltä maaseudun kunnilta rahavaroja siirtyy isoille ja varakkaimmille kunnille ja kaupungeille. Kyseessä ei ole millään lailla Suomen kestävyysvajetta korjaava toimenpide, sillä uudessa systeemissä kuntien keskinäistä pottia jaetaan uudelleen. Vinoutunut ja Uuraisille vahingollinen kehitys alkoi jo siitä kun ensi töikseen v. 2011 silloinen ”six pack”-hallitus irrotti kiinteistöverot verotulojen tasauksesta. Vuodesta 2011 lähtien valtionosuusjärjestelmän muuttamisen johdonmukainen ja yksi keskeinen tavoite on ollut edesauttaa suurempien kuntayksiköiden muodostumista.

Arvioidut verotulot ovat yhteensä 10.150.000€. Esitys sisältää kiinteistöveron vakituisten asuntojen prosentin noston 0,40 %:iin, yleisen kiinteistöveron noston 1,00 %:iin ja muiden asuinrakennusten kiinteistöveron noston 1,00 %:iin. Taustalla on niin ikään hallituksen mielenkiintoinen linjaus: yleisen kiinteistöveron ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron ala- ja ylärajoja korotetaan ja vakituisenkiinteistöveron osalta alaraja on 0,37 ja Uurainen on ainoa keskisuomalainen kunta tämän alle 0,32. Vuoden 2015 kehysriihin valtionosuusleikkaukset yht. 104.000.000 euroa katetaan kiinteistöverojen rajojen korotusten hyödyn leikkaamisella kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistamisella. Eli kiinteistöveroa kannattaa nostaa yli alarajan 0,37, jotta kunnallekin tuloutuu jotain!

Jos toimintakatteen kasvu vuodesta 2015 vuoteen 2016 on 2 % ja vuodesta 2016 vuoteen 2017 on 3 %, niin vuosikatteiksi (tulorahoitukseksi) voisi muodostua vuosina 2015-17 yhteensä 2,56 milj euroa. Alijäämiä muodostuisi vuosina 2015-17 yhteensä n. 615.000 euron edestä, jotka syövät taseessa olevia ylijäämiä (tällä hetkellä n. 2,3 Meu).

Investoinnit (netto) vuosina 2015-17 olisivat yhteensä 5.167.000 miljoonaa euroa koostuen pääasiassa kouluinvestoinnista (edellyttäen, että Hirvasen uusi koulu toteutetaan perinteisellä taserahoituksella), liikuntapaikka rakentamisesta, kadunrakentamisesta, valaistuksesta ja vesi- ja viemärilaitoksen investoinneista. Lainoja lyhennetään vuosina 2015-17 arviolta noin 3.200.000 euroa.

Eli rahoitustarve vuosina 2015-17 on yhteensä n. 8.367.000 euroa, mitä katettaisiin tulorahoituksella (positiiviset vuosikatteet) 2.560.000 eurolla. Tämän jälkeen jää rahoitustarvetta 5.807.000 euroa, mitä katettaisiin velalla. Tämä aiheuttaisi sen, että nettovelka (lisävelka, velkaahan myös lyhennetään) kasvaisi n. 2,6 miljoonaa euroa. Lisäksi vuonna 2014 nettovelka lisääntyy n. 900.000 eurolla. Nettovelka olisi vuonna 2017 tämän arvion mukaan 13.500.000 euroa. Jos vuonna 2017 asukasluku olisi 3650 hlöä, niin velka/asukas olisi n. 3700 euroa/asukas. Taseeseen on muodostumassa paljon velkaa suhteessa omaan pääomaan. Mahdollinen koron nousu aiheuttaa tulevaisuudessa haasteita ja lainoja on lyhenneltävä yhä enenevässä määrin. Kunnan on myös tarkasteltava toistuvasti, ettei kriisikunnan tunnusluvut lisäänny ja täyty. Lisävelanotto on jossakin vaiheessa myös verojen korottamisen siirtämistä. Mahdolliset lisäykset investointeihin lisäävät rahoitustarvetta ja velanottoa.

Keskeiset epävarmuustekijät taloussuunnitelmavuosina ja vuodesta 2017 eteenpäin

Terveydenhoito rakennettaisiin varmasti toisin, jos liikkeelle lähdettäisiin puhtaalta pöydältä. Esimerkiksi terveyskeskuksia, pieniä sairaaloita vuodeosastoineen, tuskin rakennettaisiin lähes 200:aa eri puolille maata. Muutokseen on tarvetta ja on ehdottoman tärkeää, miten se toteutetaan. Toteutukseen tarvitaan vahvaa, kuuntelevaa ja osallistuvaa muutosjohtajuutta.

Jos sote-järjestämislaki tulee voimaan nyt esitetyssä muodossa, niin se rankaisee Uuraisten kuntaa hyvin tehdystä työstä. Väestöpohjaiset, ikärakenteella ja sairastavuudella painotetut kustannukset toisivat Uuraisille merkittävän lisälaskun. Uudessa mallissa sote -hallintoon osallistuisivat paitsi sosiaali- ja terveystoimen järjestämisen- ja tuottamisen kuntayhtymät, myös vanhojen sairaanhoitopiirien kiinteistökuntayhtymät, STM:n sote-ohjausyksikkö sekä kunnan- ja kaupunginvaltuustot. Mitkä ovat ko. mallin edellytykset tuotannon järkevään ohjaamiseen? Nyt kunnissa esiintyy sote-palveluiden laajamittaisia ulkoistuksia. Ja perusteena esitetään se, että uusi järjestämislaki tuo tullessaan uhkia palvelujen saatavuudelle ja kunnissa pelätään erityisesti oman terveysaseman menettämistä.

Näyttää siltä, että tärkeä sote-uudistus uhkaa kriisiytyä, ja tilannetta vaikeuttaa vielä se, ettei sosiaali- ja terveysministeriöstä ole saatu laskelmia sote-uudistuksen vaikutuksista kuntien sosiaali- ja terveystoimen tuleviin kustannuksiin.

Kyseessä on valtavan suuri ja kauaskantoinen ihmisten elämään vaikuttava asia. Sen takia muutoksen on kaiken kaikkiaan oltava tukevalla pohjalla. Siksi sitä on valmisteltava myös tulevalla kansanedustajain vaalikaudella ja on yhteistyössä huomioitava kaikki mahdolliset toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset. Samalla uuteen valtionosuusjärjestelmään liittyvät edellä viittaamani epäoikeudenmukaisuudet on korjattava.

Lisäksi on vielä rohkeasti tarkasteltava tärkeän sote-uudistuksen vaihtoehtoisia toteutustapoja. Oikeustieteen akatemiaprofessori Kaarlo Tuomi Helsingin yliopistosta pitää kuntien kritiikkiä voimakkaana. Tuorin mukaan: "Maakuntamalli olisi ollut oikea ratkaisu. Kaaos, jossa uudistuksen kanssa ollaan, johtuu siitä, että ainoa järkevä malli rajattiin ulos."

Uurainen kuuluu Keski-Suomen maakuntaan ja Jyväskylän kaupunkiseutuun, joihin se on nivoutunut eritoten terveydenhoidon osalta.  Viitaten Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtajiston kannanottoon, kuntaliitosvatvominen saa riittää ja itsenäisten kuntien - kuten Uuraisten kunnan - on maakunnassa ja seudulla suunnattava voimavarojaan yhteisen sote-palveluja tarjoavan organisaation rakentamiseen.

Yhteenveto

Uuraisilla kuntatalouden tiukka tilanne on päättäjien ja henkilökunnan keskuudessa tiedostettu ja se, ettei kyseessä ole suhdanteista johtuva ohimenevä ilmiö. Uuraisilla on hyvät lähtökohdat, koska tehostamista on jo tehty, ilmapiiri on hyvä ja avoin sekä valmiutta toiminnan uudistamiseen löytyy.

Juha Valkama

kunnanjohtaja

-