Blogit

Tulevaisuuden kunta

( 22.09.2019 )

Vuoden vaihteessa kirjoitin kunnanjohtajan katsauksessa niistä haasteista, joita meillä on ratkaistavana vuoden 2015 aikana. Ympärillämme tapahtuu muutoksia ja asioita, joilla tulee olemaan sekä suoraa että epäsuoraa vaikutusta meihin.

Sote-uudistuksen valmistelu jatkuu Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaisesti.  Sen mukaan julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelurakenne perustuu kuntaa suurempiin itsehallintoalueisiin. Se tarkoittaa, että kaikkien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaisivat sote-alueet, joiden päätöksenteko kuuluu vaaleilla valituille valtuustoille. Sen jälkeen valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusuudistus. Se tarkoittaa, että nykyisestä monikanavaisesta rahoituksesta siirrytään yksikanavaiseen rahoitukseen. Vaihtoehtoina ovat ensisijaisesti mallit, joissa valtio on rahoittajana. Samalla määritellään, millä perusteilla rahoitus kohdennetaan eri sote-alueille. Perustuslain mukaan kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta toiminnas­ta, jota ne eivät itse järjestä. Tämän vuoksi kunnat eivät jatkossa rahoita sote-palveluja. Sen takia myös kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistettava. Paras-puitelain mukaisia sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintavelvoitteita aiotaan jatkaa vuoden 2016 jälkeen siihen saakka, kunnes sosiaali- ja terveyden­huollon järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille (1.1.2019). Näin turvataan palvelujen häiriötön jatkuminen siihen saakka, kunnes sote-alueet aloittavat toimintansa.

On hyvä, että sote-rintamalla tapahtuu. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että yksityiskohtaiseen valmisteluun toteutuksesta puhumattakaan menee vielä runsaasti aikaa. Kokemus on myös osoittanut, ettei kaikkea viisautta saada ylhäältä, vaan itse on ratkaisuja etsittävä ja toteutettava. Oma kehitystyö on tärkeää. Kuntien paineet järjestää palveluita ja saada budjettinsa tasapainoon eivät helpotu sotea odottamalla. Kunnille on huoli sotepalveluiden – eritoten erikoissairaanhoidon – kustannusten kasvusta ja palveluiden saatavuudesta. Kuntamarkkinoilla syyskuun puolessavälissä kuntavaikuttajia puhutti muun muassa se, saako kunta oikeasti hyötyä ulkoistuksesta – tuleeko yksityiseen hoitoon siirretty palvelu edullisemmaksi kuin julkinen tuotanto? Tästä on luvassa puolueetonta tutkimustietoa myöhemmin tänä syksynä; ennakkotiedot terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksesta ovat tuoneet julkisuuteen, että yksityiset sote-palvelut tekevät saman työn julkisia kustannustehokkaammin. Ja kuuden suurimman kaupungin selvitys esimerkiksi kertoo, että tehostetussa palveluasumisessa ostopalvelut ovat 27 prosenttia halvempia kuin kaupunkien itse tuottamat.

Osmo Soininvaara kirjoittaa ja analysoi viimeisimmässä Suomen Kuvalehdessä 37/2015 teemaa osuvasti : Julkisten sote-palvelujen pitäisi ottaa oppia yksityisten toimintatavoista. Julkisissa palveluissa yksikkökustannukset kasvavat yksikön koon kasvaessa. Yksityisillä asia on päinvastoin. Kunnallishallinto ei näytä selviävän monimutkaisten organisaatioiden johtamisesta. Tätä pitäisi setviä perin pohjin. Jos alkutilanteessa yksityisissä ja kunnallisissa yksiköissä on hyviä ja huonoja samassa suhteessa, ei kulu kauankaan, kun kilpailu on karsinut yksityisistä huonot pois. Kunnilla sama darvinistinen mekanismi ei toimi. Voisiko toimia? Olisi kauhistus, jos sote-uudistus johtaisi jättimäisiin alueellisiin monopoleihin ilman verrokkeja. Osa kuntien palveluista kannattaa tehdä ostopalveluina. Niitä tarvitaan kirittäjiä. Niille ei ylihoidon riskin vuoksi pidä antaa päätösvaltaa siitä, kuka tarvitsee ja mitä hoitoa, mutta tarpeelliseksi havaitun leikkauksen esimerkiksi voi ostaa yksityiseltä.

Räikeimmin isojen julkisten kuntaorganisaatioiden ongelma näyttäytyy palo- ja pelastustoimessa. Ainakin Uuraisten kunnan näkökulmasta. Siellä on siirrytty jo tähän kauhuskenaarioon, missä palvelut heikkenevät, mutta kustannukset kasvavat!

Joka tapauksessa suuri osa nykyistä kunnan tehtävistä siirtyy Sote-itsehallintoalueelle. Mitä kuntaan jää, mikä on tulevaisuuden kunta? Näkökulmia on monenlaisia, osa pelkää, että kunnista tulee vaakunan kiillottajia ja puisto-osastoja. Itse näen tulevaisuuden enempi mahdollisuutena. Kunnat ovat järjestäneet ja tuottaneet aika lailla samanlaisia, lakiin perustuvia palveluita. Jatkossa kunnilla on mahdollisuus erikoistua aikaisempaa selkeämmin. Tulevaisuuden kunnan pohdinta ja siihen liittyvä strategiatyö korostuvat. Uuraisten kunnan strategia 2016 saatiin valmiiksi vuonna 2012. Uuden kunnan strategian laadintaprosessi alkaa ensi vuonna. Tärkeää on ennakoida kunnan tulevaa toimintaympäristöä. Kunnan elinvoimaisuudesta huolehtiminen ja elinkeinojen kehittäminen tulevat korostumaan tulevaisuudessa. Ja tässä riittää työsarkaa.

Uuraisten kunta jatkaa Jykesin omistajana ja ostaa elinkeinopalvelusopimuksessa sovittuja palveluja Jykesiltä. Lähtökohtaisesti Jykes tuottaa perusyritysneuvontaa. Elinkeinoelämän kehittämisen linjaukset ovat meidän omissa käsissämme. Uuraisten elinkeinopolitiikkaa ei osteta ulkoa. Tämä koskee sekä kunnan että yksittäisten yritysten ja yhteisöjen ratkaisuja. Toiveenani on, että yritykset ottaisivat kuntaan yhteyttä ennen kuin tekevät merkittäviä ratkaisuja toimintaympäristönsä muutosten johdosta ja katsottaisiin, voiko kunta jotenkin auttaa tilanteessa.

Ääneskosken Metsä Fibren miljardihanke luo mahdollisuuksia uuraislaisille yrityksille. Sillä on jo rakennusaikana merkittävää työllistävää vaikutusta. Valmistuttuaan ja tuotannon käynnistyttyä biotuotetehdas lisää melkoisesti puun tarvetta, mikä lisää työtä korjuuseen ja kuljetukseen. Huonokuntoisella seututiellä (Hirvaskangas –Uurainen – Multia) kuljetusvolyymi tulee lisääntymään merkittävästi .Tie ei tule kestämään arvioitua raskaan liikenteen kasvua. Sen kunnostamiseen on valtion ELY-keskuksen osoitettava rahoitusta. Perusväylän pitoon, alemman tieverkon kunnostamiseen on suunnattava hallituksen varaamia tiemäärärahoja.

Totesin vuoden vaihteessa, että valokuituverkkoon liittyvät ratkaisut ovat edessä vuonna 2015. Kunnanvaltuusto päätti 14.9.2015, että Uuraisten kunta osallistuu perustettavan Uuraisten Valokuituverkot Oy:n toimintaan vähemmistöomistuksen, operaattorisopimuksen ja kunnan yhtiön lainalle antaman takauksen kautta. Kunhan valtuuston valokuituverkkopäätös saa lainvoiman, niin keskeytynyt rakentaminen alkaa uudestaan ja varsinainen toiminta vasta alkaa monine haasteineen ja mahdollisuuksineen. Asia on ehkä vielä ajankohtaisempi kuin 4-5 vuotta sitten. Uuraisilla on saatavilla langattomia 4G –yhteyksiä. Tiedonsiirtokapasiteetin tarve on kasvanut ja kasvaa edelleen. Esimerkiksi kotitalouksissa on perinteisten kotitietokoneiden ja läppäreiden lisäksi jo useita päätelaitteita – älypuhelimia, tabletteja – jotka käyttävät kapasiteettia yhä lisääntyvässä määrin. Tiedonsiirtotarve voi olla merkittäväkin. Tästä johtuen langattomissa yhteyksissä saattaa esiintyä aika-ajoin tietoliikennekatkoja ja -hidasteita kun kapasiteetti on kuormittunut. On huomioitava myös se, että julkisia palveluita siirtyy enenevässä määrin verkkoon, esimerkiksi perusopetusta ja kotitehtäviä. Langattomien yhteyksien rinnalla on hyvä olla kiinteä, toimintavarma valokuituinen yhteys. Kehitystä tukee myös Sipilän hallitusohjelma, jonka mukaan julkiset palvelut rakennetaan käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla. Digitalisaatio on hallituksen strategian läpileikkaava teema. Tavoite on luoda asiakaslähtöiset julkisia palveluita koskevat periaatteet ja sitouttaa julkinen sektori automatisoimaan ja digitalisoimaan toimintatapansa.

 

Juha Valkama

kunnanjohtaja

Uurainen

-