Juhan blogi

Uuraisten kunnan talousarvio 2019 - kunnanjohtajan esitys kunnanhallitukselle 19.11.2018

( 14.12.2018 )

Vuoden 2019 talousarvion toimintakate kasvaa 20,4 miljoonaan euroon, kasvua kuluvasta vuodesta 2018 vuoteen 2019 on n. 7 %-yksikköä. Perusopetuksen oppilasmäärät ovat kasvaneet lukuvuosittain ja lukuvuoden 2019-2020 oppilasmäärä on nousemassa 632:een. Vertailuna vuodet 2015-16, jolloin oppilaita oli 530. Myös varhaiskasvatuksessa asiakasmäärät kasvavat; kunnallisissa palveluissa arvioidaan v. 2019-2020 olevan 260-280 lasta ja yksityisissä palveluissa 80-90 lasta, yhteensä siis 340-370 lasta. Vertailuna niin ikään vuodet 2015-16, jolloin asiakasmäärä olivat kunnallisissa palveluissa 164 ja yksityisissä palveluissa 71 eli yhteensä 235. 

Uurainen on Keski-Suomen nuorekkain kunta, alle 15 vuotiaiden osuus väestöstä on melkein 30 %. Uurainen satsaa lapsiin ja nuoriin. Panostamme tulevaisuuteen. Talousarvio pitää sisällään myös lisäresurssointia nuorisotoimeen.

Mikäli lähtökohtana olisivat nykyiset, vuonna 2018 voimassa olevat veroprosentit, Kuntaliiton verotuloarvion mukaan verotulot olisivat 5,4 prosenttia korkeammat kuin v. 2018. Valtionosuuksien arvio ensi vuodelle on 9 078 000 euroa, mikä on samalla tasolla kuin tänäkin vuonna 2018. Näin ollen Uuraisten kunnanvaltuusto päätti 12.11.2018, että tuloveroprosenttia nostetaan yhdellä %-yksiköllä, jotta kykenemme kattamaan kasvaneet toimintakulut. Verotulojen arvioidaan kasvavan 11,7 miljoonaan euroon, hieman yli 11%.

Kuntien verotulot tippuvat, vaikka Suomella menee hyvin. Tähän vaikuttavat erilaiset verovähennykset ja veronpalautukset. Veropottia leikkaa kilpailukykysopimuksessa sovitut veronkevennykset. Kun työnantajamaksuja siirrettiin palkansaajille, vastaavasti palkansaajaverotusta kevennettiin, jotta palkansaajien kokonaisverotus ei kiristy. Nyt tulonsiirto palkansaajilta elinkeinoelämälle näkyy ansiotuloveron menetyksinä.

Valtion toimesta on tarkistettu valtionosuuksien kustannustenjakoa, mikä on vähentänyt kuntien valtionosuuksia. Lähtökohtaisesti on kuitenkin niin – olkoon hallituskoalitio mikä tahansa – että kun kuntien valtionosuudet ovat valtion budjetista 20 %, niin ne ovat leikkauskohde. Eritoten tilanteessa, jossa valtion budjetti ei ole tasapainossa ja menoja pitää kattaa lisävelan otolla. Erilaiset tulonsiirrot yms. avustukset muodostavat yli 40 % valtion menoista, mutta niihin näyttää olevan haastavaa puuttua etenkin eduskuntavaalien alla. Kivuttomampaa on ottaa sitten valtionosuuksista, jolla rahoitetaan julkisia palveluita kunnissa.

Valtion tuloista suurin osa koostuu erilaisista kulutusveroista mm. arvonlisäverosta. Lisäksi pääomatuloissa nähtiin roima, lähes 17 prosentin kasvu. Pääomatulot varsinkin luovutusvoitoista kasvoivat merkittävästi. Myös yhteisöveron tuotto viime vuodelta kasvoi, tosin vain kaksi prosenttia. Ansiotuloverokertymää voisi siirtää enempi kunnille. Ylipäätään veropohjaa laajentamalla voitaisiin löytää ratkaisuja palvelujen rahoittamiseen. Onhan se hölmöläisen hommaa, että kun kunnille suunnattava rahoitusta vähenee edellä kuvattujen syiden vuoksi, niin kuntien on pakko nostaa verojaan. Tilanteen korjaaminen edellyttäisi paitsi verotuksen uudistamista että valtionosuusjärjestelmän tarkistamista. Sitä odotellessa Uurainen nostaa tuloveroaan yhdellä %-yksiköllä.

Kuntien verotulopohjasta huolehtiminen pitää olla kuntaliiton, maakunnan liiton ja yksittäisten kuntien edunvalvonnan keskiössä. Etenkin kun käynnissä on historian suurin muutos lähiympäristössämme. Kuntien hallinnollinen asema muuttuu rajusti ja kunnallinen itsehallinto heikkenee valtion ottaessa valtaosan kunnallisveron tuotosta. Sote- ja aluetehtävät ovat jäämässä maakunnille, joilla ei ole veronkanto-oikeutta.

Sote-ja maakunta uudistuksen johdosta kunnan tulot ja menot puolittuvat vuodesta 2021 alkaen. Mutta taseessa oleva vieras pääoma (lue velka) ei puolitu mihinkään! Uuraisten kunnan on pitänyt rahoittaa kasvua myös vieraalla pääomalla. Vuonna 2000 lainakanta €/asukas oli 43 ja vuonna 2017 se oli 3831. Valtiovarainministeriö on muuttamassa tunnuslukuja liittyen ns. taloudellisesti vaikeassa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyyn. Yhtenä uutena tunnuslukuna on lainanhoitokate, joka kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tätä tarkastellaan konsernitasolla ja ns. raja-arvo on 0,8. Todettakoon, että tilinpäätöksessä 2017 Uuraisten konsernin lainanhoitokate oli sama eli 0,8. Siksi vuoden 2019 ja taloussuunnitelmavuosien 2020-21 investoinnit on rakennettu niin, että hillitsemme lisävelkaantumista taloussuunnitelmavuosina 2019-21 ja velka€/asukas pysyy vuoden 2018 tasolla olettaen väestönkasvun jatkuvan nykyisen kaltaisena. Vuoden 2019 ta-esityksen investointiosan suurimpana taseinvestointina on tekonurmipintaisen jalkapallokentän rakentaminen. Koulujen laajennukset Hirvasella ja Kyynämöisellä on valtuuston päätöksen mukaisesti tarkoitus toteuttaa leasing-rahoituksella.

Uuraisten kunta kuitenkin selviää tästäkin niin kuin on selvinnyt aina. Menestyvät kunnat miettivät jatkuvasti, miten ne omilla toimillaan voisivat edistää verotulojen kasvua. Samoin ne tekevät jatkuvaa menojen sopeuttamista ja miettivät, miten asioita voidaan tehdä järkevämmin ja tehokkaammin.

Vaikka talousarvio muodostuu ensi vuodelle runsaat 860.000 euroa alijäämäiseksi, talouden tasapaino saavutetaan kuitenkin seuraavien vuosien aikana.

- Juha Valkama