Varhaiskasvatuksen arviointi ja kehittäminen

Varhaiskasvatuksen toiminnan arvioinnin tarkoituksena on tukea eri tason varhaiskasvatussuunnitelmien toteuttamista sekä varhaiskasvatuksen kehittämistä.

Varhaiskasvatuksen toimintaa arvioidaan ja kehitetään kansallisella sekä järjestäjä-, yksikkö- ja yksilötasolla. Varhaiskasvatuksen yksikkötason toteuttamisen suunnitelmalliseen ja säännölliseen arviointiin osallistuvat henkilöstö, lasten huoltajat ja lapset. Myös henkilöstön suunnitelmallinen itsearviointi on merkityksellistä varhaiskasvatuksen laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä.

SALLI-hanke: Syli, Aikuinen, Lapsi, Luottamus, Ilo

Voimassa oleva varhaiskasvatuslaki ja varhaiskasvatussuunnitelma ohjaavat lasten osallisuuteen ja toimijuuteen. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa korostetaan huoltajien kuulemista ja osallisuutta. Lasten ja perheiden kuuleminen, kuunteleminen, osallisuus, toimijuus ja aktiivisuus kuuluvat olennaisena osana laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Sen vuoksi niiden huomioiminen varhaiskasvatuksen arjessa ovat tärkeitä ja niihin tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Hankkeen tavoitteena oli syventää lasten sekä huoltajien osallisuutta ja toimijuutta varhaiskasvatuksen arjessa suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin näkökulmista. 

Toinen päätavoite oli antaa henkilökunnalle eväitä lapsilähtöisen toimintakulttuurin ja osallistavan vuorovaikutuksen luomiseen. Hankkeen aikana aloitettiin koko henkilöstöä koskeva pedagogiikan kehittämisenprosessi (yhteistyössä Petäjäveden kanssa), jossa keskityttiin henkilöstön toimintatapojen avaamiseen ja niiden arviointiin.

Uusien toimintatapojen ja työmenetelmien opettelu osallisuuden näkökulmasta jäi hankkeen aikana vähän taka-alalle. Hankkeen aikana kävi selväksi, että työntekijöiden oman työn arvioinnin ja kehittämisen välineet tulisi saada ensin kuntoon, jonka jälkeen on helpompi lähteä opettelemaan uusia työskentelytapoja.

Hankeen aikana rakensimme osallisuuden ja arvioinnin vuosikellon, joka raamittaa suunnitteluamme ja arkeamme. Meillä on vastuutiimi, joka seuraa prosessin etenemistä ja sen toteutumista.

Olemme herättäneet osallisuuden siemenen, joka pikkuhiljaa kasvaa ja kehittyy. Opettelemme yhdessä osallistumisesta osallisuuteen!

Hankkeen loppuraportin voit lukea täältä. 

Hankkeen tuotokset:

Asiakaskyselyt varhaiskasvatuspalveluissa

Uuraisten varhaiskasvatuksessa toteutettiin alkukeväästä palautekysely, johon vastasivat huoltajien ja henkilöstön ohella myös lapset.

Kyselyssä hyödynnettiin WEB-pohjaista arviD -arviointimenetelmää. Arvioinnin asteikko oli poikkeuksellisesti kaksiportainen (asia kunnossa, asia ei kunnossa). Perusteena valinnalle oli se, että näin vastaajat olivat tavallaan pakotettuja ottamaan kantaa asioihin. Aiempien kyseiden perusteella on huomattu, että asteikon ollessa esimerkiksi 1-5, arviointi painottuu asteikon yläpäähän ja usein tulos on hyvin neutraali. Edelleen moniportaisessa asteikossa haasteena on se, että vastaajat mieltävät erinumeroiden perustelut eri tavoin. Näin toiselle esimerkiksi 3 tarkoittaa samaa kuin jollekin toiselle 4.  Kaksiportaisella arviD -asteikolla erotellaan tosistaan ne asiat, jotka ovat kunnossa asioista, jotka kaipaavat tarkempaa tarkastelua. Tämä yleisellä tasolla tapatuvat tarkastelun jälkeen prosessi etenee niin, että keskiarvoltaan alhaisimmiksi jääneet arvioinnin kohteet otetaan lähempään tarkasteluun ja yhdessä lasten ja huoltajien kanssa etsitään ratkaisuja sille, miten kyseistä asiaa tulisi kehittää.  

Lapset arvioijina

Lasten kyselyn toteutettiin niin, että päiväkodin aikuinen haastatteli yhtä lasta kerrallaan ja merkitsi lapsen vastauksen WEB-pohjaiseen kyselyyn.

Kyselyyn vastasi yhteensä 147 lasta ja tulokset koottiin haastatellen 135 lapsen kohdalla ja havainnoiden 12 lapsen kohdalla.

Lasten kyselyssä oli 24 arvioitavaa asiaa. Keskiarvot laskettiin siten, että vastaus ”asia kunnossa ” sai arvon 2 ja ”asia ei kunnossa” sai arvon 1. Keksiarvot liikkuivat välillä 1,77 – 1,97 eli lasten antama palaute oli pääpiirteittäin todella hyvää.

  • Keskiarvoltaan alhaisimmiksi kohdiksi jäivät päiväunet ja hoitopäivän pituus.
  • Parhaimpaan tulokseen puolestaan ylsivät leikkiminen, lelut, kaverit, päiväkodin piha ja avun saaminen aikuisilta.

Huoltajat ja henkilöstö arvioivat

Huoltajien ja henkilöstön kyselyissä arvioitavat asiat olivat lähes samat siitä syystä, että tulosten keskinäinen vertailu olisi mahdollista. Näin avautuikin mielenkiintoisia näkökulmia varhaiskasvatuksen arkeen.

Huoltajien vastaajamäärä oli 104 ja henkilöstön 35. Huoltajien kohdalla keskiarvo vaihteli välillä 1,81 – 1,98 ja henkilöstöllä 1,23 – 1,97. Yleisesti ottaen henkilöstö oli arvioinnissaan huoltajia kriittisempää.

Suurimmat erot näiden kahden vastaajaryhmän välillä olivat seuraavissa arvioitavissa asioissa:

Huoltajien palaute parempi kuin henkilöstön:

  • Digilaitteiden hyödyntäminen toiminnassa
  • Lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen
  • Sisätilat lapsen kannalta
  • Ulkotilat lapsenkannalta Varhaiskasvatussuunnitelman laadinta

Henkilöstön tulos parempi kuin huoltajien:

  • Tiedottaminen lapsen asioista

Nämä edellä mainitut kohdat ovat samalla asioita, joihin tulemme kiinnittämään jatkossa enemmän huomiota ja joita myös pyrimme kehittämään.

Käymme näistä asioista keskustelua lasten kanssa (ikä huomioiden) ja otamme enemmän kuin mielellämme kehittämisideoita vastaan myös teiltä huoltajilta.

Tiedotamme teitä myöhemmin siitä, mitä konkreettisia muutoksia aioimme näiden asioiden äärellä tehdä.

Haluamme kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita. Perheet tuottavat arvokasta tietoa varhaiskasvatuksen arvioinnin tueksi.