Kirri-Tikkakoski –moottoritie tuo apuja Uuraisillekin

22.02.2018

Mikäli Kirri-Tikkakoski -moottoritiehanke toteutuu suunnitellusti, Uuraisilta Jyväskylään hurautetaan tulevaisuudessa kätevämmin ja tietenkin myös toiseen suuntaan.
 
Uusi liittymä lähtee Uuraisilta päin tullessa hieman ennen nykyistä Autiokankaantien liittymää ja nelostielle saavutaan uuden Puuppolan eritasoliittymän kautta nykyisen Puuppolankoskentien pohjoispuolelle. Tästä matka jatkuu kohti Jyväskylää uutta moottoritietä pitkin.
 
Moottoritielle rakennetaan kaikkiaan neljä uutta eritasoliittymää, jotka ovat E2 Lintukankaan, E3 Puuppolan, josta rakennetaan siis uusi maantieyhteys Uuraisten suuntaan, E4 Tikkakosken ja E5 lentokentän eritasoliittymät. Nykyisen Kirrin eritasoliittymän E1 rampit sovitetaan uuteen moottoritiehen. Lisäksi parannetaan Vehniäntien maantien 6375 tasoliittymä. Moottoritielle rakennetaan rinnakkaistie paikalliselle ja hitaalle liikenteelle. Nykyinen nelostie jää rinnakkaistieksi Kirrin ja Matinmäentien väliseltä osuudeltaan ja uusi rinnakkaistie rakennetaan moottoritien itäpuolelle Matinmäentien ja Vehniäntien välille.
 
Alustavan suunnitelman mukaan yhteensä 139 miljoonan euron moottoritiehankkeen rahoitus ja rakentaminen jakaantuvat monelle eri vuodelle. Kovimman rakentamisen aika lienee vuosina 2019-2021. Lopullisesti valmista pitäisi olla vuonna 2022.
 


Talous- ja hallintopäällikkökuviot uusiksi

22.02.2018

Uuraisten talous- ja hallintopäällikkönä aloittaa Helena Vuopionperä. Hän toimii tällä hetkellä Pihtiputaan kunnansihteerinä. Aiemmin valittu Sari Karhu ei ota virkaansa vastaan, sillä hänet valittiin myös Keski-Suomen liiton 
hallintopäälliköksi. Varalle Keski-Suomen liitto valitsi toivakkalaisen Sari Linturi-Sahlmanin, joka toimii tällä hetkellä Uuraisten vs. hallintojohtajana.

Viran edellinen vakinainen haltija Salla Saari-Männistö valittiin syksyllä Akaan hallintopäälliköksi.


Japanilaisvaltuuskunta vieraili Uuraisilla

16.02.2018

Uuraisten nuorekas ikärakenne ja sen tuomiin haasteisiin onnistuneesti vastaaminen toi viime viikolla kuntaan kaukaisia vieraita. Japanilaiset tutkijat Ataku Kimihito (PhD) ja Takayuki Nishimura (Associate Professor), sekä kaksi opiskelijaa yliopistoista Hokkaidon saarelta vierailivat peruspalvelujohtaja Jouko Nykäsen opastamina tutustumassa Uuraisten 4H:nkoulukeskuksen ja Uuraisten neuvolan toimintaan. Erityisesti japanilaisvieraita kiinnosti yhteistyö eri sektoreiden välillä, minkä monipuolisuus vieraita hämmästytti.
 
– Vierailun lopuksi jäimme vielä vertailemaan japanilaista ja uuraislaista tapaa toimia. Suurin ero oli yhteistyössä eri viranomaistoimijoiden välillä ja toisaalta viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen välillä. Japanissa on vallalla yksinpuurtamisen kulttuuri ja toisilta organisaatioilta ja järjestöiltä ei pyydetä juurikaan apua. Myös koulut ovat Suomessa avoimia kuntalaisille kouluajan ulkopuolella, esim. harrastustilat, toisin kuin Japanissa. Kysyimme vielä lopuksi missä meillä olisi parannettavaa, mutta siihen vieraat eivät osanneet tämän käynnin perusteella antaa neuvoja, kertoi vieraita Uuraisilla kierrättänyt Jouko Nykänen.
 
Lisätietoja peruspalvelujohtaja Jouko Nykänen p. 014 267 2640.
 
 
Matka koulukeskukselta neuvolaan taittui lempeässä talvisäässä.


Uuraislaisia enemmän kuin koskaan

16.02.2018

Ylläoleva otsikko on voitu kirjoittaa jo lähes jokaisen väkilukujulkistuksen yhteyteen parinkymmenen vuoden ajan. 
 
Tilastokeskus julkaisi eilen vuoden 2017 väestötiedot ja Keski-Suomen liitto laati niistä maakunnan tietoja kuvaavat käyrät ja käppyrät.
 
Viime vuonna Uuraisten väkiluku kasvoi 0,8 %, eli 31 henkilöllä. Luku on uuraislaisittain suorastaan vaatimaton, mutta maakuntakisassa sillä irtoaa pronssisija Muuramen ja Jyväskylän jälkeen. Näiden kolmen lisäksi ainoastaan Laukaa on pystynyt kasvattamaan väestöään. Kaikkialla muualla Keski-Suomessa väki vähenee.
 
Uuraislaisia on nyt 3748 ja reilusti joka neljäs meistä on alle 15-vuotias. Lasten ja nuorten 26 % osuus on Keski-Suomen korkein ja vastaavasti 65 vuotta täyttäneiden 19 % osuus maakunnan kolmanneksi matalin Jyväskylän ja Muuramen jälkeen.
 
Uurainen voi olla ylpeä myös alhaisesta työttömyydestään. Koko vuoden työttömyysasteen keskiarvo on kunnassa Muuramen jälkeen toiseksi matalin, 10,7 %, alennusta edellisvuoteen 2,9 prosenttiyksikköä.
 
Työpaikkapendelöinti kuntaan ja kunnasta ulos on vilkasta. Uuraisten ulkopuolella töissä käyvistä 60 % suuntaa Jyväskylään. Uurainen on selkeästi asuinkunta, työpaikkaomavaraisuus on Petäjäveden jälkeen maakunnan toiseksi matalin (60 %) mutta Uuraisilla myös käydään töissä. Vajaa 40 % Uuraisilla työskentelevistä saapuu tänne muualta.
Lisätietoja kunnanjohtaja Juha Valkama 014 267 2602.


Uurainen 150 -juhlavuoden julkaisu

15.02.2018

Myynnissä Uuraisten kunnanvirastolla
Virastotie 4

Myyntihinta 30,00 €  (sis. alv 10%)


Liikunta- ja urheilutoimintaan sekä nuorisotoimintaan avustukset vuodelle 2018

15.02.2018


Yrityskoulutusta yrittäjille

15.02.2018


Hyvää ja monipuolista liikuntaa

02.02.2018

Uuraisten Vuoden 2017 liikuntateostaPumptrack-radasta, palkittiin tammikuisessa Jyväskylän Paviljongin Urheilugaalassa kirkonkylässä asuva rakennusliikkeen projektipäällikkö ja yrittäjä Juhana Koivisto.
 
– Mahtavaa on aina saada tunnustusta työlleen, hän kiittelee.
 
Juhana Koivisto on Pumptrack-ratahankkeen ideoitsija ja päävastuunkantaja. Hallinnollisesti Uuraisten Urheilijoiden organisoiman hankkeen myötä rata tarjoaa eri-ikäisille kuntalaisille uuden suositun harrastusmahdollisuuden ja -paikan. Rata sijaitsee keskusurheilukentän lähellä ja näyttää pienoiskoossa olevalta vaaramaisemalta affalttisine kumpareineen, kaarteineen ja kumpuyhdistelmineen.
 
Vauhti tehdään radalla kumpuja ja kaarteita hyödyntäen koko kehon avulla ”pumppaamalla”. Ratapituus on noin 100 metriä ja rata soveltuu kaikenkokoisille polkupyörille, potkulaudoille, rullaluistimille ja rullalaudoille ja tarjoaa käyttäjälleen keinuvan seikkailukyydin. Taitojen karttuessa radalta löytyy aina uusia haasteita, jotka mahdollistavat mielekkään liikkumisen radalla vuodesta toiseen.
 
 
Juhana Koivisto Uuraisten pumptrack- radalla viime syksynä ennen radan asfaltointia.


Kunnia tehdä kanssaihmisille hyvää

02.02.2018

- Satojen ihmisten elämä on ratkaisevasti parantunut palvelujen lähellä olevan kodin myötä. Tieto siitä on paras palkinto tehdystä työstä, sanoo juuri 80 vuotta täyttänyt Kalevi Hyytiäinen. Hän on Uuraisten vanhustenhuollon pioneereja ja toiminut Uuraisten Vanhustentaloyhdistys Ry:n johdossa 44 vuotta. Yhteistyö kunnan kanssa on ollut tiivistä ja tuloksekasta.
 
Vielä 70-luvulla saattoi Uuraisilla ikäihminen asua kylmässä maalattiaisessa mökissä. Hänen elämänlaatunsa nousi huikeasti kun hän pääsi muuttamaan keskelle kirkonkylää, mutta ei vaivaistaloon, jollaisiksi vanhustentalot vielä silloinkin usein miellettiin.
 
Vanhustentaloyhdistys rakensi aluksi Rivikuukan vuokratalot lainojen ja avustusten turvin. Palvelukeskuksen yhteyteen rakennettiin asuntoja ja päivätoiminta- ja saunotustiloja. Vuosituhannen alussa saatiin vielä tilat Koivulan muistisairaiden asunnoille. Tänä päivänä yhdistyksellä on Uuraisten kirkonkylässä 41 asuntoa, kaikki asuttuina ja käytössä.
 
Kalevi Hyytiäinen on myös merkittävä kotiseutuperinteen tallentaja ja hänen kotiarkistossaan on valtava määrä Uuraisten paikallishistoriaa mapeissa ja albumeissa, puhumattakaan kaikesta hiljaisesta tiedosta. Kun Uurainen juhli 140-vuotista olemassaoloaan, hänet palkittiin ansioistaan Vuoden Uuraislaisena.
 
 
Kalevi ja Leena Hyytiäinen Teivaalan tuvalla.


Aittovuori on aarre

26.01.2018

Viime viikonloppuna hiihdettiin perinteikkäät Kuukan hiihdot ja 37. Mirjan Kierros, jonka nimi viittaa tietysti kautta aikain menestyksekkäimpään uuraislaiseen hiihtäjän, olympiamitalisti Mirja Kierrokseen (os. Lehtonen). 
 
Aittovuoren kilpailukeskukseen saapui tänä vuonna myös yleisöä enemmän kuin pitkään aikaan. Nimekkäimmät hiihtäjät Sini Alusniemi ja Joel Sariola korjasivat yleisten sarjojen voitot. Tulokset.
 
Aittovuoren latuverkostosta löytyy ammattilaisillekin haastavia reittejä, toisaalta myös harrastelijoille sopivia latuja. Tänä vuonna saadaan myös nauttia leppoisasta retkiladusta Uuraisten keskustasta Tehlon hiihtomajalle, sekä monista muista, osin talkoovoimin ylläpidetyistä reiteistä.
 
Aittovuori aivan kylän sydämessä ei ole pelkästään hiihto- ja lenkkeilyalue, vaan myös uudet lajit, kuten maastopyöräily ja frisbeegolf ovat löytäneet sieltä sijansa. Radat on rakennettu kunnan ja harrastajien yhteisvoimin ja ovat vilkkaassa käytössä alkukeväästä pitkälle syksyyn.
 
 
Kuukan hiihdot ei ole ryppyotsaista suksimista, vaan perinteikäs, rento ja omintakeinen urheilutapahtuma. Esa Pienkellomäki ja Aapo Kässi lähettävät Uuraisten oman pojan Vilho Stenmanin matkaan. Peukutukset ja kova kunto siivittivät Vilhon M14-sarjassa hopealle.


Tervetuloa juhlakokoukseen

19.01.2018

Uuraisten kunnan täsmällinen syntymäpäivä lähestyy. 9.2.1868 pidettiin ensimmäinen kuntakokous ja kunnallishallinnon katsotaan syntyneen. Alkuaikoina kunta ja seurakunta olivat nykyistä enemmän sidoksissa toisiinsa. Ensimmäinen anomus oman seurakunnan perustamiseksi oli tehty jo vuonna 1787 ja sen seurauksena 1800-luvun alussa Saarijärven seurakunta, johon Uurainen kuului, antoi kuukkalaisille luvan rukoushuonekunnan perustamiseen ja kirkon rakentamiseen. Kappeliseurakunta perustettiin vuonna 1856 ja nälkävuonna 1868 itsenäinen kunta. Oma seurakunta saatiin perustaa vasta vuonna 1887.

150-vuotista kuntaa juhlitaan koko vuoden, mutta 9.2.2018 pidetään juhlakokous, jossa menneisyys ja nykyaika kohtaavat. Juuristaan ylpeän kunnan koululaiset kunnioittavat esityksissään menneitä sukupolvia. Sanansa lausuvat myös kunnanjohtaja Juha Valkama ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sari Rimmi. Rafael Varhan ja Heikki Kumon Uuraisten laulu ja Keski-Suomen kotiseutulaulu lauletaan yhdessä.

Kyseessä on oikea kunnanvaltuuston kokous ja se on kaikille avoin, kuten valtuuston kokoukset aina. Asialistalla on myös Luonnollisen kasvun Uurainen –juhlakirjan julkaisu. – Kirja on kuvamatka muistoista nykyisyyteen, mukana on myös aavistus tulevasta, kertoo tekijä Lea Lerkkanen. Mukana on paljon ennen julkaisematonta kuvamateriaalia ja sivuilla seikkailee ja havaintoja maailmanmenosta tekee myös ”Kuukan kurki”.

Tulevaisuuden toivoja tukee myös Uurainen 150 -juhlavuoden lahjoitusrahasto, jonne mahdolliset muistamiset pyydetään osoittamaan (Uuraisten kunnan tili FI50 4766 0010 0041 21).

Rahaston tarkoituksena on tukea uuraislaisia nuoria toisen asteen ammatillisissa-, korkeakoulu- ja yliopisto-­opinnoissa. Rahastosta voidaan myöntää avustuksia myös nuorten harrastuksiin sekä sosiaalista tai terveydellistä hyvinvointia edistävään toimintaan.

 

Lisätietoja kunnanjohtaja Juha Valkama p. 014 267 2602. 


TV-palvelut valokuitua pitkin tarkasti ja häiriöttä

12.01.2018

Uuraisten valokuituverkko on saatu rakennettua valmiiksi ja se on toiminut hyvin. Pääosin valokuidun ovat käyttäjät todenneet sen luvatun huolettomaksi ja toimintavarmaksi ja stressi suuresti vaihtelevasta mobiiliyhteydestä on helpottanut. 
 
Täysin poissuljettua ei ole, etteikö kuitukaivureita tulevaisuudessakin vielä Uuraisilla nähtäisi. 
 
– Jatkorakentaminen perustuu aina kysyntään ja on tapauskohtaista. Pyrimme luonnollisesti hyödyntämään aina uusien kaava-alueiden rakentamisen yhteydessä yhteisrakentamisen mahdollisuuden, Uuraisten Valokuituverkot Oy:ntoimitusjohtaja Pekka Piispanen sanoo.
 
Myös TV-palvelut ovat saatavilla Maxivision Viihde – peruspalvelun kautta ja Piispasen mukaan asiakkaat ovat tämän palvelun hyvin löytäneet. 
 
– TV:n häiriötön näkyvyys peruskanavien osalta ja maksukanavien helppo tilaaminen palvelun kautta on koettu yhdeksi valokuituverkon suurimmiksi hyödyiksi, hän kertoo.
 
Maxivision Viihde tarjoaa laajan kanavavalikoiman, myös HD-kanavia, sekä monipuoliset tilausmahdollisuudet. Käyttäjäystävälliset ominaisuudet takaavat, että voit esimerkiksi aloittaa ohjelman katselun alusta tai tallentaa sen vaivattomasti vaikka kännykällä. 
 
Uuraisten valokuituverkkoihin yhteydessä olevan Verkko‐osuuskunta Kuuskaistan saneerausohjelma vahvistettiin joulukuun puolessa välissä Pohjanmaan käräjäoikeudessa. Saneerausohjelmassa määrätään yrityksen velkoja koskevista velka‐ ja muista järjestelyistä. 
 
– Saneeraus ei vaikuta Uuraisten Valokuituverkkojen toimintaan millään tavoin, sanoo Pekka Piispanen.
 
Lisätietoja: Uurausten Valokuituverkot Oy:n toimitusjohtaja Pekka Piispanen 044 733 2310 


Markus antaa Uuraisten Vuokratalojen isännöinnille kasvot

12.01.2018

Uuraisten Vuokratalot Oy ja Uuraisten kunta solmivat tiistaina sopimuksen, jossa vuokratalojen isännöinti siirtyy maaliskuun alussa Uuraisten kunnalle.
 
– Syksyn aikana tarkastelimme palvelukokonaisuutta yhdessä kunnan kanssa ja päädyimme molempia tyydyttävään sopimukseen. Yhteinen tavoitteemme on tietysti se, että Uurainen olisi houkutteleva paikka myös vuokra-asujalle, Vuokratalot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Riihimäki.
 
Hän pitää solmitun sopimuksen parhaana antina paikallisuutta ja isännöitsijän tavoitettavuutta, joka on asiakassuhteiden kannalta ensiarvoisen tärkeää.
 
– Nyt solmittu sopimus tukee erinomaisesti myös viime vuonna tehtyä konserniohjetta, että tavoitteena on tiivistää yhteistyötä konsernin sisällä. Uuraisten kunta omistaa kokonaisuudessaan Uuraisten Vuokratalot Oy:n. Myös tulevalla sote- ja maakuntauudistuksella oli vaikutuksia tähänkin päätökseen, sillä sosiaalitoimen siirtyminen maakunnan vastuulle vie kunnasta työtehtäviä sosiaalipalveluista ja talous- ja hallintotoimesta sekä toimistohenkilökunnalta ylipäätään. Ja tarjoamalla uusia työtehtäviä pyritään pitämään kunnassa ne kuntakonsernin osaajat, jotka ovat valmiit ottamaan vastuuta, kunnanjohtaja Juha Valkama jatkaa. 
 
Yksi uusista vastuunkantajista on Markus Malmikallio, joka aloittaa palveluvastuullisena teknisenä isännöitsijänä ja hoitaa jatkossa pääosin asiakaskontakteja. Paljasjalkainen uuraislainen on tuttu mies suurelle osalle asiakkaita, sillä työpaikka on ollut pitkään Uuraisten teknisessä toimessa kiinteistönhoidossa – ja tuttuja ovat hänelle myös isännöitävät kiinteistöt aikaisemmilta jaksoilta, kun isännöintivastuu on ollut kunnalla.
 
– Mukavalta tuntuu, että pääsee etenemään työssään ja saa lisää vastuuta ja uusia haasteita. Pari vuotta sitten kävin teknisen isännöitsijän koulutuksen ja nyt pääsen koulutusta vastaavaan tehtävään, Markus Malmikallio myhäilee. 
 
Peruspalvelujohtaja Jouko Nykänen hoitaa hallinnollista isännöintiä. Hänellä on vuosikymmenten kokemus vastaavasta tehtävästä jo Uuraisten vanhustentaloyhdistyksen omistamissa kiinteistöissä. 
 
Vuokratalojen taloushallintoa jatkossa hoidetaan sekä kunnassa, jossa vastuuhenkilönä on Tarja Mustonen, että osin ostopalveluna uuraislaiselta TSR Talouspalvelut Oy:n Taru Rytköseltä. Myös järjestelmät päivitetään ajanmukaisiksi.
 
Uuraisten Vuokrataloilla on tällä hetkellä 134 asuntoa ja niiden täyttöaste on ihanteellinen esimerkiksi Jyväskylään verrattuna, noin 98 prosenttia. Uuraisilla on viimeksi rakennettu vuokrarivitaloja vuonna 2003 Tilkkulantielle. Suuri osa rakennuskannasta on jo melko iäkästä, vanhimmat 1970-luvulla rakennettuja. Samalla vuosikymmenellä on solmittu myös pitkäikäisimmät yhä jatkuvat vuokrasopimukset. Isompia remontteja on tehty Nevalassa ja Mansikkamäessä.
 
– Vuokra-asuminen Uuraisilla on oikein hyvä vaihtoehto joko vakituisesti tai sitten esimerkiksi omakotitalon rakentamisen aikana, Jouko Nykänen sanoo.
 
Lisätietoja: Uuraisten Vuokratalot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Riihimäki 040 738 5777
 
 
Isännöintisopimusta hallintojohtaja Sari Linturi-Sahlmanin valvovan silmän alla kirjoittavat kunnanjohtaja Juha Valkama ja Uuraisten Vuokratalot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Riihimäki. 
Takana hallinnollinen ja palveluvastuullinen tekninen isännöitsijä, Jouko Nykänen ja Markus Malmikallio.
 


Aikuisten oikeesti hyvä hanke

04.01.2018

Uuraisten MLL:n paikallisyhdistyksen Aikuisten oikeesti – ruuhkavuosissa rämpivien vanhempien hyvinvointihanketta on toteutettu nyt vuoden verran. Tapahtumia on järjestetty JyväsRiihen leader-rahoituksen turvin. 
Tuleva kevät tuo Uuraisille Maaret Kallion, jonka nimen perään voi lisätä ainakin seuraavat nimikkeet: psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti, työnohjaaja, tietokirjailija, Lujasti lempeä -blogisti. Maaret Kallion luentopari Armoa arkeen linkittyy luontevasti Uuraisten kunnan 150-vuotisjuhlavuoteen ja onkin MLL:n paikallisyhdistyksen lahja 150-vuotiaalle Uuraisten kunnalle ja sen työntekijöille. Myös naapurikuntien perusturvan ja varhaiskasvatuksen työntekijät ovat erittäin tervetulleita viettämään vaikkapa tyhy-päivää Uuraisille. Kallion lisäksi tilaisuudessa puhuvat Uuraisten peruspalvelujohtaja Jouko Nykänen, joka on laajalti Uuraisten rajojen ulkopuolellakin tunnustettu asiantuntija sote-asioissa, sekä kirkkoherra ja kolmen lapsen isä Antti Toivio.

- Ajatus Aikuisten oikeesti -hankkeesta syntyi pikkuhiljaa meidän Uuraisten MLL:n väen mielissä. Halusimme tarjota vanhemmille, myös itsellemme mahdollisuuksia erilaisiin henkistä hyvinvointia ja sitä kautta jaksamista kohentaviin tapahtumiin täällä Uuraisilla. Hanke poikkeaa selvästi perustoiminnastamme, joksi on perhekahvilan lisäksi muodostunut erilaisen lastenkulttuurin tuominen kaikkien uuraislaisten perheiden saavutettavaksi, kertoo hankevetäjä Hanna Lahtinen.

Vuosi toteutettua hanketta on sujunut suunnitelmien mukaisesti. Koska kyseessä on ei-aineellinen, hieman vaikeasti kuvailtava henkiseen hyvinvointiin keskittyvä hanke, MLL:n hanketyöryhmä päätti aloittaa maanläheisesti Ämpärihumpalla, jossa hankkeen kuvaus oli liimattu jokaiseen sataan ensimmäiselle osallistujalle jaettuun ämpäriin. Messutyyppisessä tapahtumassa esittäytyi noin 20 hyvinvointialan yrittäjää ja toimijaa. Paikallinen trubaduuri Jyrki Paananen loi tunnelmaa ja yhteinen jumppahetki lisäsi yhteisöllisyyttä. Tapahtuman luonteesta johtuen yleisön ikärakenne oli ehkä hieman korkeampi kuin hankkeen suunniteltu kohderyhmä, mutta kokonaisuudessaan tapahtuma oli onnistunut lähtölaukaus.

Seuraavista tapahtumista psykologi Miia Viirun vetämästä Henkinen hyvinvointi ruuhkavuosien pyörityksessä ja pariterapeutti Pekka Puukon Tangoon tarvitaan kaksi –parisuhdeillasta jäi  järjestäjille tunne, että jokainen osallistuja todella halusi tulla paikalle. Parisuhdeiltaan osallistui myös ilahduttavan paljon miespuolisia henkilöitä. Tukiopilaiden avulla järjestetty lastenhoitopalvelu madalsi kynnystä entisestään. Osallistujia molemmissa tapahtumissa oli useita kymmeniä, mutta tunnelma säilyi silti luottamuksellisen intiiminä.

Loppukesästä oli Mandala Wus-shin Art –maalauskurssin vuoro, johon vetäjäksi saatiin Tiedostamaton maalausprosessissa –aiheesta väitellyt Asta Sutton. Hän on Uuraisilla syntynyt ja yhä paljon aikaa viettävä taiteilija, jolla on koti myös San Diegossa Kaliforniassa. Kurssi toi monelle pintaan vanhemmuuden kipukohtia ja omia vahvuuksia, joita moni ei ollut tullut ajatelleeksikaan.

Syksyllä vuorossa oli pitkään odotettu ja toivottu työnohjaaja ja valmentaja Leena Aijasahon vetämä Enneagrammikoulutus Meitä on moneksi Marjoniementilalla. Kurssi myös lunasti sille asetetut odotukset ja moni koki ahaa-elämyksen, en ole omituinen, olen omanlaiseni.
Hankkeen alku on sujunut pääosin suunnitelmien mukaan. Jo ennalta koimme haasteeksi vaikutusten mitattavuuden, mutta ainakin saamastamme palautteesta päätellen, oikealla tiellä ollaan, kertoo Uuraisten paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Hanna-Mari Saarelainen.

Lopuksi suora lainaus erään osallistujan palautteesta: ”Sain eilen tilaisuuden osallistua Asta Suttonin Mandala Wu-shin -matkalla minuuteen kurssille. Kurssin tarjosi Uuraisten Aikuisten oikeesti -ruuhkavuosissa rämpivien vanhempien hyvinvointi hanke. Ihanaa että tällaista järjestetään! Nautin suuresti!”

Lisätietoja: Hanna Lahtinen p. 050 5431 207,
Hanna-Mari Saarelainen, hanna-mari.saarelainen@pp.inet.fi


Keisarikunta aloitti juhlavuoden

04.01.2018

 
Uuraisten 150-vuotisjuhlavuosi alkoi komealla ilotulituksella. 

 
Olet meille sä sentään kallis,  
soi sielussa riemuiten. 
Sulle syömmemme kaikkensa sallis,
kotiseutumme Uurainen. 

 
Aikakaudet kohtasivat, kun Heikki Kumon ja Rafael Varhan 1940-luvun alussa luoma teos Uuraisten laulu laulettiin kännykkälamppujen valossa uudenvuoden yönä Uuraisten urheilukentällä. Juhlan puhepuolesta vastasivat kunnanjohtaja Juha Valkama ja kirkkoherra Antti Toivio. 

Uudenvuodenyön tapahtuma keräsi väkeä satamäärin.


Laajeneva valinnanvapauskokeilu käynnistyy Hankasalmella, Uuraisilla ja Jyväskylässä

04.01.2018

Jyväskylän Kyllön, Palokan ja Vaajakosken terveysasemien sekä Uuraisten ja Hankasalmen terveysasemien alueiden asukkaat voivat valita 15. tammikuuta alkaen, vaihtavatko nykyisiltä terveysasemiltaan yksityisen palveluntuottajan asiakkaiksi. Lähes puolet Keski-Suomen maakunnan asukkaista on mukana vuoden vaihteessa laajentuneessa avosairaanhoidon valinnanvapauskokeilussa. Palveluntuottajan valinnan voi tehdä netissä tai terveysasemalla. Uusilla valinnanvapausalueilla järjestetään kuntalaisiltoja tammikuussa. Jyväskylässä helmikuussa 2017 alkanut valinnanvapauskokeilu laajeni ministeriön lisärahoituksen turvin.

Käytännössä asukkaat voivat pysyä nykyisen terveysasemansa asiakkaana ilman valintaa tai vaihtaa osan terveysasemapalveluistaan toisen palveluntuottajan hoidettavaksi. Valinnanvapauskokeilun palvelukokonaisuuteen kuuluvat avosairaanhoidon lääkäri- ja sairaanhoitajavastaanotot. Vastaanottopalveluun liittyvät tutkimukset, kuten laboratorio- ja röntgenpalvelut kuuluvat myös pakettiin, samoin kuin asiakkaan tarvitsema sosiaaliohjaus ja -neuvonta. Kokeilussa on tällä hetkellä mukana kolme yksityistä palveluntuottajaa – Medics24, Mehiläinen ja Pihlajalinna – joilla on toimipisteet Jyväskylän keskustassa.

– Jos palveluntuottajaa vaihtavalla asiakkaalla on muita palvelutarpeita kuin palvelupakettiin sisältyy, ne tarjotaan julkisista palveluista, kuten tähänkin saakka, kertoo projektipäälikkö Riitta Pylvänen.

– Järjestämme kuntalaisiltoja valinnanvapaudesta jokaisen uuden kokeiluterveysaseman alueella. Palse.fi/jyvaskyla-verkkopalvelussa on jo nähtävänä ja vertailtavissa kaikkien valinnanvapauskokeiluun hyväksyttyjen tuottajien tiedot.

Kaikille avoimet kuntalaisillat ovat klo 18 alkaen Palokan yhtenäiskoululla keskiviikkona 10.1., Vaajakosken yhtenäiskoululla torstaina 11.1., Jyväskylän ammattiopiston Kukkulan kampuksella (Keskussairaalantie 21 E) tiistaina 16.1., Hankasalmen Monitoimitalossa torstaina 18.1. ja Uuraisten seurakuntakodissa torstaina 25.1. Tilaisuudet alkavat kahvitarjoilulla klo 17.30. Tilaisuuksissa voi esimerkiksi tutustua palveluntuottajiin, kysyä vaihtoon sisältyvistä palveluista ja perehtyä valinnanvapauskokeilun verkkopalveluun.

Valinnan voi tehdä 15.1. alkaen, palvelu alkaa viikon kuluttua valinnasta

Asukkaat voivat tehdä palveluntuottajan valinnan osoitteessa www.palse.fi/jyvaskyla, ottamalla yhteyttä nykyiselle tai valitsemalleen terveysasemalle tai soittamalla palvelunumeroon 014 266 0133. Numerosta saa myös neuvontaa Jyväskylän valinnanvapauskokeiluun liittyvistä asioista. Palvelu uuden tuottajan asiakkaana alkaa seitsemän vuorokauden kuluttua valinnan tekemisestä. Kokeilun ulkopuolella ovat palveluasumisen tai säännöllisen kotihoidon piirissä olevat asukkaat, joiden terveyspalvelut järjestetään muutoin kuntien toimesta.

Asiakas sitoutuu palveluntuottajaan kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan, jonka jälkeen hän voi ilman eri ilmoitusta jatkaa valitulla palveluntuottajalla. Terveysasemaa ei siis voi vaihtaa jokaiselle käynnille erikseen. Uusi valinta pitää tehdä, jos asiakas haluaa vaihtaa yksityistä palveluntuottajaa tai palata takaisin kunnallisen terveysaseman asiakkaaksi.

Jyväskylä valinnanvapauskokeilussa ovat jo lähes vuoden ajan olleet mukana keskustan, Kuokkalan ja Huhtasuon terveysasemien alueiden asukkaat, joista tällä hetkellä n. 5 prosenttia on vaihtanut palveluntuottajaa. Asukasmäärä 1.1.2018 laajentuneella valinnanvapausalueella on yhteensä noin 133 000 asukasta eli lähes puolet Keski-Suomen maakunnan väestöstä. Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvaa valinnanvapauskokeilua laajennettiin nykylainsäädäntöön pohjautuen. Ministeriön kokeiluihin osoittaman rahoituksen myötä kokeiluun osallistuminen ei kasvata kuntien menoja valinnanvapauspalvelujen osalta. 

Lisätietoja

Riitta Pylvänen, Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilun projektipäällikkö, p. 050 590 1525, riitta.pylvanen@jkl.fi

Kati Kallimo, Jyväskylän kaupungin toimialajohtaja ja maakunnan palvelutuotannon suunnitteluvastaava, p. 014 266 3001,kati.kallimo@jkl.fi

Jyväskylän valinnanvapauskokeilun verkkosivut: http://jyvaskyla.fi/terveys/valinnanvapaus  


Suomen suurin hevonen asuu Uuraisilla

14.12.2017

Majagårdens Amanda on Suomen suurin hevonen, se asustaa Uuraisten Höytiällä ja sen omistaa Virpi Oksanen. Koostaan huolimatta 7-vuotias tamma on lauhkea ja lempeä, rauhallinen, ihmisrakas ja itse ystävällisyys.
 
Amanda on kotoisin Ruotsista, mistä se tuotiin emänsä kanssa Suomeen. Virpi haki sen Soinista puoli vuotta sitten, kun rotuyhdistyksen kautta kuuli, että Amanda on myynnissä. Samaa maailman suurinta Shire-rotua oleva hevonen Virpillä on ollut ennenkin. Amandan kaverina tallissa asustaa pikkuruinen poni Pipo.
 
Seinäjoen Farmari -maatalousnäyttelyssä Amandan säkäkorkeudeksi mitattiin 191,5 cm ja painoa hevosella on noin 1300-1400 kiloa. Rautaisen kengän koko on 14. Kenkiin on hitsattu lisävahvikkeet, ettei raskas kenkä putoaisi. Jaloista kolme on valkoisia, yksi musta. Mustanruskea Amanda on muutenkin, tummaharjainen ja -häntäinen. Otsassa on valkoinen iso tähti. Amanda syö päivässä 25-30 kiloa heinää ja vähän lisärehua. Porkkananpaloja se nappaa pehmeällä turvallaan nopeasti hoitajansa kädestä. Ratsastajan se ottaa selkäänsä mielellään ilman satulaakin ja vaihtelua sille on käynnit näyttelyissä, kuten tulevana kesänä Höytiän perinnepäivänä ja Uuraisten Toripäivänä.
 
– Että minä rakastan tätä hevosta, sanoo Virpi Oksanen.
 


Uuraisiltakin ulkomaille!

14.12.2017

Uuraisten kunta, Uuraisten Yrittäjät ry ja East Consunting Oy järjestävät uuraislaisille yrittäjille Kansainvälistymisen iltakahvit 11.1.2018 klo 18.00. Kahvikupin ääressä kuullaan kuulumisia Venäjän, Baltian ja Iranin markkinoilta sekä keskustellaan muista ajankohtaisista aiheista.

Tilaisuus sopii niin kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista suunnitteleville yrityksille kuin jo ulkomaan markkinoilla toimiville yrityksille. Maksuttomaan tilaisuuteen ilmoittaudutaan ennakkoon osoitteeseen kirjaamo@uurainen.fi. 
 
Lisätietoja: Markus Johansson p. 045 6901 866, markus.johansson@eastconsulting.fi
 
 
Viimeisin suuri uutinen uuraislaisen yrityksen ulkomaan valloituksesta kuultiin keskiviikkona, kun Kuljetusliike Ville Silvasti osti Frank Nørager & Co. A/S:n ja on nyt alallaan Pohjois-Euroopan suurin.


Yhdessä uusille markkinoille

11.12.2017


Tupsuista taidetta yhteisvoimin

23.11.2017

Tupsuista valmistettu Suomi 100 -yhteisötaideteos on paljastettu Uuraisten kirjastolla. Idea tupsuteoksesta syntyi Hyvän Tuulen pajalla viime kesänä, eikä kirjaston väkeä ollut vaikea houkutella mukaan. Sen tekemiseen on osallistunut paljon kaiken ikäisiä uuraislaisia. Kaikkiaan  tupsuja kertyi yli 500 ja niistä Hyvän Tuulen pajan väki valmisti  Suomifiguurin lisäksi myös kuusen kirjastolle. 
 
Komean vihreänä erottuva ”Uuraisten tupsu”  valmistui kunnanviraston henkilökunnan kätösissä.
 


Uurainen pärjää verovertailussa hyvin

23.11.2017

Uuraisten tavoitteena on tasapainoinen ja kestävä talouskehitys, mikä edellyttää velkaantumisen pysäyttämistä. Samanaikaisesti kunnan tuloveroprosentti pyritään pitämään seudullisesti kilpailukykyisenä.
 
Sellainen se tällä hetkellä onkin. Uuraisten tuloveroprosentti säilyy 20,50 prosentissa, esimerkiksi naapurikunnista Multia rokottaa asukkaitaan ensi vuonna jo 22 prosenttia, Petäjävesikin 21,75 prosenttia. Saarijärvellä, Äänekoskella ja Laukaassa prosentti on 21,50. Jyväskylän tuloveroprosentti on puoli prosenttiyksikköä Uuraista matalampi, eli 20,00, mutta kiinteistöverottajana Jyväskylä on Uuraista ankarampi. Vertailukelpoisin luku, eli vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen veroprosentti on Jyväskylässä 0,55, Laukaassa 0,60, Petäjävedellä 0,52, Äänekoskella 0,50, Saarijärvellä 0,49, Multialla 0,45 – ja Uuraisilla korotuksen jälkeenkin vain 0,43. Keski-Suomen keskiarvoprosentti on 0,53.
 
Uuraisilla on nyt esiteltävänä talousarvio, jossa ei pitkästä aikaa ole yhtään miljoonainvestointia. Kadunrakennuskohteisiin eri puolilla kuntaa uppoaa lähes 600 000. Vanhainkodista, päiväkodeista ja kouluista löytyy myös pienehköjä investointikohteita, mutta mitään jättiprojektia ei tällä hetkellä ole näköpiirissä. 
 
Viime vuosina on talousarvioissa muutaman kerran ennustettu nollatulosta tai alijäämää, mutta tilinpäätöstä tehdessä tulos on kuitenkin kääntynyt plussan puolelle. Ensi vuoden alijäämäksi arvioidaan noin 323 000 euroa. 
 
– Pyrkimys on, että tulorahoituksella rahoitetaan tulevat investoinnit. Taseen omaan pääomaan on kertynyt vuosien mittaan ylijäämää melkein 3,5 miljoonaa euroa, joten kestämme ensi vuoden arvioidun alijäämäisen tuloksen, kertoo kunnanjohtaja Juha Valkama.
 
Viimeisimmässä, eli vuoden 2016 tilinpäätöksessä, Uuraisten lainakanta oli 3314 euroa asukasta kohden. Velankasvun hillitseminen on kunnan tavoite, jonka eteen täytyy tehdä töitä. Sen sijaan väkiluvun kasvu tuntuu tapahtuvan tällä hetkellä kuin itsestään. Taustalta löytynee vuosia ja vuosikymmeniä sitten tehtyjä oikeita linjauksia esimerkiksi maankäytön suhteen. Vuonna 2020 Uuraisilla ennustetaan olevan jo 3 900 asukasta. Vuosina 2010–2015 väkiluku kasvoi keskimäärin 1,32 prosenttia. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan tulevaisuudessa työikäisen väestön osuus suurenee Uuraisilla. 
 
Käyttötalouden puolella kunnan kasvu näkyy erityisesti sivistystoimen ja perusturvamenojen kasvussa, joita kompensoi teknisen toimen menojen pienoinen väheneminen.
 
Ensi vuonna 150-vuotisjuhliaan viettävä Uurainen kuuluu Suomessa harvinaisiin maalaiskuntiin, joilla menee kaikilla sektoreilla kohtuullisen hyvin.
– Satsaamme kasvuun ja elinvoimaan uuden strategiamme mukaisesti. Nykyiset ja tulevat kuntalaiset saavat hyviä palveluita maltillisella verotuksella. Kunnasta löytyy kohtuuhintaisia ja -kokoisia asuin- ja yritystontteja hyviltä paikoilta, sanoo kunnanjohtaja Juha Valkama.
 
Lisätietoja: kunnanjohtaja Juha Valkama 014 267 2602.


Ylijohtaja maakuntamatkailee Uuraisilla

09.11.2017

Keski-Suomen Ely-keskuksen ylijohtaja Pasi Patrikainen vieraili torstaina Uuraisilla. Ohjelmassa oli tutustumista kuntaan, sen elinkeinoelämään ja tulevaisuuden näkymiin. Yritysvierailulla käytiin pitkäikäisessä kasvuyrityksessä Kaivutyö Salmela Oy:ssä ja nuorten yrittäjien Uuraisten Uurastajat Oy:ssä, joka jatkaa toimintaa perinteikkään Shellin tiloissa.
 
- Keski-Suomi on maakuntana ihan positiivisessa vireessä ja monessa kunnassa, kuten Uuraisilla katsotaan luottavaisina tulevaisuuteen. Mukava on kierrellä ja keskustella kuntajohdon ja yrittäjien kanssa ajankohtaisista aiheista, Patrikainen totesi aamukahvilla Juha Valkaman ja Sari Linturi-Sahlmanin seurassa.
 
Maakuntauudistus muuttaa Ely-keskuksen asiakaspalvelua, hallintoa, toimintatapoja ja toimijoiden rooleja. Itsehallinnolliset maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020.
 
 
Lisätietoja: Juha Valkama 014 267 2602.


Tulevaisuuden tuulia tutkimassa

09.11.2017

Hyvän Tuulen paja on vakiinnuttanut paikkansa aktiivisena toimijana Uuraisten pitkäaikaistyöttömien parissa. Työpajaohjaaja Satu Aalto ja työnsuunnittelija Ari Pekka Pasanen tekevät paljon yhteistyötä myös etsivän nuorisotyön ohjaajan Marjo Ruuskan kanssa.
 
Nuorten keväisin ja syksyisin toimiva viikottain kokoontuva ryhmä on yksi vakiintunut toimintamuoto, jossa yhdessä pohditaan elämän suuntia erilaisten työpajojen ja tutustumiskäyntien avulla.
 
- Työllistyminen ei ole ainut tavoitteemme, vaan kokonaisvaltaisesti elämänlaadun ja arjen hallinnan parantaminen, sekä omien vahvuuksien löytäminen, Satu Aalto kertoo.
 
Keskiviikkona ryhmä kävi ratsastamassa ja tutustumassa hevosenhoitoon Marjoniementilalla. - Oon kyllä tykännyt olla mukana ryhmässä, se tuo mukavaa rutiinia viikkoon ja on kiva tehdä ruokaa yhdessä, kertoo eräs nuorista.
 
- Erityisen ilahtunut olen tänä vuonna ollut siitä, että osallistujat ovat ottaneet aktiivisen roolin sisällön suunnittelussa ja ovat osoittaneet kiinnostusta esimerkiksi yrittäjyyteen, Marjo Ruuska kertoo.
 
 
Lisätietoja: Satu Aalto 040 182 0482, Ari Pekka Pasanen 014 267 2664, Marjo Ruuska 040 709 6753.


Kuukan kurki ei ole muuttolintu

02.11.2017

Kuukan kurki on asettunut Uuraisten liikenneympyrään liikennettä valvomaan. Se on ottamassa askeleen eteenpäin, mutta ei aio muuttaa talveksikaan Kuukalta minnekään.
 
Kurjen on valmistanut taidetakoja Jukka Ohra-aho naapurikylä Ylä-Kintaudelta.
 
Pressun kurjen päältä sai kunnian vetäistä kunnanhallituksen puheenjohtaja Liisa Stenman-Kässi, joka  on seurannut aitiopaikalta kiertoliittymän rakentumista kotoaan Restan mutkasta.
 
- Jos Äänekosken biotuotetehdasta ei olisi tullut, niin ikinä liikenneympyrää ei olisi saatu. Pitkään olen ollut mukana kunnan puolelta neuvottelemassa Elyn kanssa ja niukkoja tierahoja kärkkymässä, monesti tilanne on tuntunut lähes toivottomalta, hän mietiskeli.
 
Melko suuri, läpimitaltaan 20-metrinen kiertoliittymä sulautuu maisemaan jo mukavasti ja puurekatkin sujahtavat siitä kauniisti kohti Hirvaskangasta ja Äänekosken tehdasta.
 
Kurkiteos ja kiertoliittymä saavat vielä ennen joulua valaistuksen. Seuraavaksi Uuraisilla rakennetaan kevytväyliä Multian, Jyväskylän ja Hirvaskankaan suuntaan.
 
 
Lisätietoja: kunnanjohtaja Juha Valkama p. 014 267 2602


Uuraisten kunnanvaltuusto järjestäytyi

17.06.2017

Myös Uuraisilla on luottamustoimipaikat saatu sovittua ja ensimmäinen kokous on uudella kokoonpanolla pidetty.

Kokouksen avasi persoonalliseen tyyliinsä vanhimman valtuutetun mandaatilla Simo Koskinen (kesk.). 

 
Pian hän luovutti puheenjohtajan nuijan vastavalitulle kunnanvaltuuston puheenjohtajalle Sari Rimmille (sd.), joka muistutti että kukaan ei yksin pärjää, vaan yhteistyöstä voima löytyy. (Kuva alla).
 
 

– Tarvitsemme napakkaa yhteistä linjaa, ettemme jää tulevissa maakunnallisissa muutoksissa isompien jalkoihin. Yhteistyötä pitää rakentaa myös lähiseudun samassa tilanteessa olevien kuntien kanssa, hän totesi ja toivoi tulevalta kaudelta läpinäkyvää, suhmurointivapaata työskentelyä.

Ensimmäisenä  varapuheenjohtajana toimii oletettavasti yhtenä Suomen nuorimmista parikymppinen Samuli Mattila (kesk.) ja  toisena varapuheenjohtajana Janne Kari (ps.).

Valtuuston puheenjohtajiston tapaan kunnanhallitus valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan, lautakunnat neljäksi.

Kunnanhallitusta johtaa Liisa Stenman-Kässi (kesk.), varajäsenenään Jaana Hirsjärvi (kesk.), varapuheenjohtaja Mia-Riitta Allik (ps.) (Tiina Kuusenmäki, ps.), jäsenet: Olli Humalajoki (kesk.), (Miko Puustelli, kd.), Harri Palonen (kesk.) (Antti-Pekka Kotilainen, kesk.), Veli-Matti Arponen (sd.),(Timo Pekkarinen, sd.), Veli Hytönen (vas.) (Jussi Nygren, sd.) ja Susanna Kettunen (ps.) (Viktoria Räty, ps.).

Lautakunta- ja muut luottamuspaikat, varajäsenet suluissa: 

Suhteellisten vaalien vaalilautakunta: pj. Arto Veijonen (Miko Puustelli), varapj. Samuli Mattila (Aleksi Penttinen), Susanna Kettunen (Mia-Riitta Allik), Pia Bärlund (Tuulia Johansson), Matleena Kivelä (Veli-Matti Arponen).

Tarkastuslautakunta: pj. Arto Veijonen, (Jaakko Koivunen), varapj. Jari Muhonen (Simo Koskinen), Satu Nieminen (Hanna Bäckman), Pirjo Käpylä, (Raija Lähteelä), Jari Flyktman, (Taru Rytkönen).

Keskusvaalilautakunta: pj. Petri Haaksluoto (Maija Hyvärinen), Lauri Virtanen, Raija Lähteelä, Jyrki Taipale (Jaana Tarvainen, Risto Koivisto, Jari Rytkönen, Jaana Hirsjärvi, Liisa Finch). 

Peruspalvelulautakunta: pj.  Samuli Mattila (Harri Palonen), varapj. Mia-Riitta Allik (Susanna Kettunen), Laura Iltola (Tellervo Lehtoranta), Markku Vanhala, (Mikko Nieminen), Merja Kinnunen (Katja Poikonen), Veli-Matti Arponen (Risto Koivisto), Tiina Kuusenmäki (Hanna Bäckman).

Sivistyslautakunta: pj. Antti-Pekka Kotilainen (Samuli Mattila), varapj. Pia Bärlund (Satu Nieminen), Simo Koskinen (Olli Humalajoki), Tiina Karjalainen (Jaana Hintikka), Matleena Kivelä (Oksana Hämäläinen), Kari Lehtonen (Marko Rautiainen), Viktoria Räty (Ilkka Mäkäräinen).

Tekninen lautakunta: pj. Jari Muhonen (Jarmo Mutanen), varapj. Timo Pekkarinen (Marko Rautiainen), Aleksi Penttinen (Helena Hurskainen), Jaana Hirsjärvi (Tiina Karjalainen), Matleena Kivelä (Veli Hytönen), Janne Kari (Ilkka Mäkäräinen), Katja Poikonen (Jaana Tarvainen).

Teknisen lautakunnan alainen ympäristöjaosto: pj. Simo Koskinen (Mikko Nieminen), varapj. Viktoria Räty  (Tiina Kuusenmäki), Jaana Hintikka (Jaana Hirsjärvi), Markku Käpylä (Jussi Nygren), Matti Kekkonen (Tomi Penttinen).

Sisä-Suomen poliisilaitoksen neuvottelukunnan jäsen: Petri Haaksluoto (Samuli Mattila).

Kiinteistötoimitusten uskotut miehet: Juha Pokela, Markku Vanhala, Helena Hurskainen, Kari Lehtonen, Jaana Tarvainen ja Tuulia Johansson.

Keski-Suomen käräjäoikeuden lautamies: Markku Vanhala.

Uuraisten kunnan edustaja Keski-Suomen liiton edustajainkokouksessa: Sari Rimmi  (Matleena Kivelä).

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän valtuuston jäsen:  Pia Bärlund (Jari Flyktman).

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuuston jäsenet: Mia-Riitta Allik (Viktoria Räty), Sari Rimmi (Veli-Matti Arponen).

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuuston jäsen: Jari Muhonen (Jaana Hirsjärvi). 

Jyväskylän ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ympäristöterveysjaoston jäsen: Pirjo Käpylä (Sari Rimmi).

Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveydenhuollon jaoston jäsen: Sari Rimmi (Pirjo Käpylä).

 

Uuraisten valtuutettujen sähköpostit ovat muotoa etenimi.sukunimi@uurainen.fi

 

 
 


Keski-Suomen ELY-keskuksen kuulutus

10.04.2017


Uuraisilla on sykettä – sydäniskuri turvaa tuomaan

24.03.2017

Sana on vaikea, mutta käyttö kohtuullisen helppoa ja parhaassa tapauksessa se pelastaa ihmishengen. Kyse on tietenkin defibrillaattorista, eli sydäniskurista, joita tuodaan nyt KanDee-hankkeen avulla maaseudulle, myös Uuraisille. Alustavat sijoituspaikat laitteille ovat keskustan M-kauppa, koulukeskuksen liikuntasali ja Jokihaara.
KanDee, kansalaisten taidot ja defibrillaattorit maaseudun kartalle -hankkeen tavoitteena on vähentää alueellista eriarvoisuutta Keski-Suomessa lisäämällä kansalaisten elvytystietoutta- ja osaamista sekä vahvistamalla maallikkodefibrillaattoreiden käyttöönottoa ja määrää luomalla kyliin maallikkodefibrillaattori-toimintamalli.
Keski-Suomen Sydänpiiri ry toimii hankkeen päätoteuttajana ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) osatoteuttajana. Hanketta rahoittaa toteuttajien lisäksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.
Hankkeen keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat Keski-Suomen pelastuslaitos, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ensihoito, SPR, Keski-Suomen kylät ja sydänyhdistykset. Lisäksi hanke toimii yhteistyössä lukuisten eri yhdistysten ja kuntien kanssa.


PUISTOHANKE ETENEE

10.02.2017

Senioripuisto tai oikeastaan kaiken kansan puistohanke urheilukentän, seurakuntakodin ja tuetun asumisen yksikön Rivikuukan lähimaastoon on edennyt hankehakemusvaiheeseen. Leader-tukea hakee Uuraisten vanhustentaloyhdistys.

– Meillä on unelma. Unelmassamme on Uuraisten keskustassa sijaitseva kaunis puistoalue, joka tarjoaa ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia vauvasta vaariin. Alueella voisi istahtaa lammen rannalle katselemaan sorsapariskunnan elämää ja kuunnella lintujen iloista laulua. Alueella voisivat äidit kuntoilla kuntoilulaitteilla lasten ollessa viereisellä hiekkalaatikolla. Alueella voisivat varttuneemmat ulkoilla tasaisilla poluilla ja istahtaa välillä penkille huilaamaan tai vastaavasti harjoittamaan fyysistä toimintakykyä liikuntapisteissä, jotka ovat suunniteltu niin, että sopivat kaiken ikäisille. Alueella voisi tehdä retken pienellä nyppylällä sijaitsevalla huvimajalle ja syödä siellä eväät. Lapset ja mummot sekä vaarit voisivat hiihdellä talvisin tasaisilla laduilla. Alue yhdistäisi eri sukupolvet ja mahdollistaisi liikkumisen ja ulkoilun kaikille, toiminnanohjaaja Anne Hietikko visioi. Hänen lisäkseen hankkeen vastuuhenkilönä toimii peruspalvelujohtaja Jouko Nykänen.

Hietikko ja Nykänen haastavat kaikki uuraislaiset yritykset ja yhdistykset mukaan talkoisiin. Yhteistyö on hankkeelle kullanarvoista.

- Tehdään puisto yhdessä.

 

Lisätietoja: Anne Hietikko p.014 267 2809. 


SITKEYS PALKITTIIN

03.02.2017

Sitkeys on hyvä ominaisuus erityisesti kestävyysurheilussa, mutta tärkeää on olla sitkeä myös silloin kuin kokee oman asiansa ajamisen tärkeäksi, vaikka vastatuuli välillä puhaltaisikin. Höytiän kyläyhdistys pokkasi tänä vuonna Uuraisten Vuoden liikuntateon palkinnon ja perusteluina mainittiin kyläyhdistyksen ja erityisesti sen emerituspuheenjohtaja Reijo Rokkamäen väsymätön työ liikuntahallin saamiseksi kyläkoulun pihamaalle. 

Höytiän koulu täyttää tänä vuonna 110 vuotta, mutta ikä ei paina elinvoimaista kyläkoulua, jossa opiskelee noin 70 1. – 4. luokan oppilasta. Hiihtämistä ja luistelemista ei olla Hyvän mielen Höytiän koulussa unohdettu, mutta syksyllä käyttöön otettu uusi kompaktin kokoinen sali on otettu ilolla vastaan. Koululaisten ja muiden käyttäjien toimesta salissa nyrkkeillään, jumpataan, pelataan monia eri pelejä, pian aloitetaan aikidon alkeiden opettelu, sekä tietenkin vietetään juhlia.

 

Lisätietoja: koulunjohtaja Jouni Hämäläinen p. 014 267 2731, Höytiän kyläyhdistyksen  puheenjohtaja Ari Santaniemi p. 0500 245 072.

 

Kuvassa Höytiän koulun oppilaita käsityötunnilla 20-luvulla opettaja Maria Hyytiäisen opissa. Koulu toimii yhä samassa rakennuksessa.

 


UUSI HYÖTYJÄTEKERÄYSPISTE OIKARIIN

03.02.2017

Uuraisten jätehuollosta vastaava Sammakkokangas Oy haluaa lisätä hyötyjätteen keräyspisteitä Uuraisten alueella ja rakentaa uuden pisteen Oikarin asuinalueen läheisyyteen. Hyötykeräyspisteeseen tulee viisi Molokin syväkeräyssäiliötä ja se sijoitetaan Oikarintiellä olevan liikenneympyrän keskisaarekkeeseen.  

Koska piste sijaitsee vilkkaan Jyväskyläntien varrella, sinne asennetaan myös kameravalvonta varmistamaan keräyspisteen oikea käyttö.

 

Lisätietoja: rakennustarkastaja Essi Jokinen p. 014 267 2622


KEVYTTÄ HYVÄÄ!

03.02.2017

Uuraisten keskustan jalankulkijoille, pyöräilijöille, lastenvaunu- ja rollaattoriväelle erittäin iloinen uutinen on, että kevytväyliä keskustaajamassa rakennetaan yhteensä melkein 2,5 kilometrin matkalle. Ilo jakautuu tasaisesti kolmeen suuntaan. Häkintietä Pirttimäentien liittymään asti jatketaan 960 metriä ja Jyväskyläntien kevytväylää Toivolantien liittymään saakka 600 metriä. Multiantien viereen kevytväylää rakennetaan 900 metriä Aittomäentien liittymään saakka.

Uuraisten kunnalle on myönnetty kevyen liikenteen yhteyksiin korvamerkittyä määrärahaa valtion budjetista 600 000 euroa. Määräraha on käytettävä kahden vuoden aikana.              

Kunnan tekninen toimi yrittää nopeuttaa rakentamisaikataulua hankkimalla maanomistajien suostumukset ja varautuu käyttämään myös omaa investointirahaa esitetyn rahoituksen lisäksi jos kustannukset ylittyvät, jotta tiesuunnitelmaan suunnitellut kevyenliikenteen väylät voidaan toteuttaa loppuun asti.

Aikataulu hankkeelle on, että suunnittelu käynnistetään jo vuoden 2017 alkupuolella, suunnittelukustannuksiin osallistuu myös ELY-keskus ja suunnitelmia voidaan laatia nyt toteutettavaa aluetta laajemmallekin alueelle. Itse rakentaminen tapahtuu vuonna 2018.

 

Lisätietoja: kunnaninsinööri Marko Konola p. 0400 643 890


JA HOPEALLE YLSI PIENI UURAINEN

27.01.2017

JA HOPEALLE YLSI PIENI UURAINEN

…joka ei kohta enää olekaan ihan pieni. Väestönkasvusta on tullut Uuraisilla pysyvä olotila, kuten Kirsi Mukkalan Keski-Suomen liitolle laatimat tuoreet tilastot osoittavat (liite). Vuonna 2016 uuraislaiset lisääntyivät 1,2 prosentilla, mikä on toiseksi suurin kasvuluku Keski-Suomessa. Viime vuoden kärkisija vaihtui hopeaan, joka ei ole häpeä sekään. Kultamitalin tässä kisassa nappasi Muurame 1,6,prosentin kasvulla. Viimeisen kuudentoista vuoden aikana Uuraisten väkiluku on kasvanut 585 henkilöllä ja on nyt 3710 henkilöä. Maakunnan muutkin tämän vuosituhannen muuttovoittajat löytyvät Jyväskylän naapurista. Kuntakeskusta ympäröivät Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka sekä Uurainen kasvavat, muu maakunta kuihtuu.

Jyväskylän kehyskunnissa pendelöintivirrat sekä sisään- että ulospäin ovat maakunnan suurimpia. Uuraisilla pääosin ulospäin, sillä kunnan työpaikkaomavaraisuus on maakunnan toiseksi matalin 62 prosenttia.

Taloudellinen huoltosuhde mittaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää sataa työllistä kohden. Uuraisten huoltosuhdelukua heikentää lasten suuri määrä, kun tavallisempaa on, että korkean huoltosuhteen kunnissa on paljon vanhusväestöä. Maakunnallisessa vertailussa Uurainen pärjää kuitenkin ihan hyvin, huoltosuhdeluku on viidenneksi matalin, 174.


Takaisin »