| Hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin mukaan talous ja toiminta sovitetaan ensi vuonna yhteen eli palvelujen järjestämiseen ei käytetä enempää rahaa kuin sitä valtiolta saadaan.
– Palveluihin tulee muutoksia ja varmasti osa muutoksista tuntuu joillekin meistä hyvinkin suurilta, mutta turvaamme toimivat ja muuhun maahan verrattuna yhdenvertaiset palvelut keskisuomalaisille. Voimme luottaa siihen, että apua saa, kun sitä tarvitsee, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo.
– Tällä hetkellä meidän palvelumme ovat monin paikoin laajemmat kuin muualla maassa keskimäärin. Meidän on otettava huomioitava saamamme rahoitus, joten palvelujen kattavuus olisi jatkossa maan keskiarvon tasolla. Käynnissä oleva arviointimenettely antaa myös oman raaminsa, jotta voimme jatkossakin tehdä palveluja koskevat päätökset täällä Keski-Suomessa, Tollet lisää.
Ensi vuodelle hyvinvointialueen taloutta sopeutetaan palvelut turvaten yhteensä 58 miljoonalla eurolla. Tästä toimintamallien ja -prosessien uudistaminen on noin 19 miljoonaa euroa, palveluverkon ensimmäisen ja toisen vaiheen toimeenpano ja muu tilankäytön tehostaminen noin 17 miljoonaa euroa, henkilöstötoimenpiteet 13 miljoonaa euroa, ostojen vähentäminen ja hankintasopimusten tarkastelu 4 miljoonaa euroa ja palvelustrategian mukaiset toimenpiteet 4 miljoonaa euroa.
– Ensi vuonna käytämme palveluihin vähemmän rahaa kuin tänä vuonna. Toimintamallien uudistamisen myötä voimme kuitenkin toimia aiempaa vaikuttavammin ja vähentää sopeutusten vaikutuksia arkeemme, Tollet kertoo.
Hyvinvointialueen ensi vuoden menot ovat talousarvioesityksen mukaisesti noin 1,4 miljardia euroa. Valtion rahoitus on ensi vuonna noin 1,3 miljardia euroa ja asiakasmaksuista kertyy tuloja noin 100 miljoonaa euroa.
Keski-Suomen hyvinvointialue julkaisi tänään 8.10. hyvinvointialuejohtajan esitykset palvelustrategiaksi, niin sanotun toisen vaiheen palveluverkkosuunnitelmaksi ja vuoden 2026 talousarvioksi.
Aluevaltuuston on tarkoitus päättää palvelustrategiasta, sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkosta sekä vuoden 2026 talousarviosta 9.12. Aluehallitus käsittelee palvelustrategiaa, palveluverkkoa ja talousarviota 25.–26.11. ja tekee käsittelyn perusteella päätösesityksen aluevaltuustolle.
Palvelustrategia tarkentaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteita
Palvelustrategia tarkentaa hyvinvointialueen strategian tavoitteita. Se määrittää sosiaali- ja terveyspalveluille väestöryhmittäiset pitkän aikavälin tavoitteet ja toimenpiteet. Palvelustrategian tavoitteiksi esitetään talouden ja toiminnan yhteensovittamista, palvelutuotannon rakenteen keventämistä vahvistamalla oikea-aikaista, saavutettavaa ja monikanavaista palvelua, palvelupolkujen sujuvoittamista sekä palvelujen kehittämistä tietoon perustuen.
– Palvelustrategia konkretisoi tavoitteita, ohjaa palvelujen kehittämistä ja auttaa meitä yhteensovittamaan toimintaa ja taloutta. Se on sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteinen kartta tuleviin vuosiin, strategiajohtaja Anu Pihl kertoo.
Esimerkiksi terveyspalveluissa tavoitteina ovat hoidon jatkuvuuden parantaminen ja hoidon tarpeen arviointi kerralla kuntoon -mallilla. Hyvinvointialue on jo ottanut askeleita kohti parempaa hoidon jatkuvuutta esimerkiksi omalääkärimallin ja ammatinharjoittajamallin kautta ja näitä tullaan jatkamaan tulevaisuudessakin.
Ikääntyneiden palveluissa tavoitteena on muun muassa keventää palvelurakennetta lisäämällä yhteisöllistä asumista ja vähentämällä ympärivuorokautista asumista maan keskiarvoa vastaavaksi.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa esimerkiksi vähennetään erityistason palveluiden tarvetta toimivilla varhaisen tuen ja perustason palveluilla, kuten perhesosiaalityöllä, kotipalvelulla sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluilla. Huostaanotettujen lasten osalta toimintamalleja muutetaan niin, että lapsi voi yhä useammin palata kotiinsa.
Vammaisten henkilöiden osalta muun muassa lisätään kevyen tuen asumisratkaisuja, kuten kotiin tukea antavia tiimejä ja tukiasumista.
Taloudellisesti kestävä ja tietoon perustuva palveluverkko
Palveluverkkoesityksen periaatteina ovat niin taloudellinen kestävyys kuin uudistuvat ja monikanavaiset palvelut.
– Keski-Suomen hyvinvointialueen tärkein tehtävä on varmistaa, että jokainen keskisuomalainen saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut. Palveluiden muoto ja sijainti voivat muuttua, mutta palvelua ja apua saa jatkossakin, tarvittaessa vaikka omaan kotiin asti, kuvaa sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Kati Kallimo.
– Palveluja järjestetään eri tavoin – kasvokkain, digitaalisesti ja yhdessä kumppaneiden kanssa. Palveluja järjestetään joustavasti arkeen sovittaen: useammin tarvittavat palvelut pidetään helposti saavutettavina, kun taas harvemmin tarvittavat voivat olla pidemmän matkan päässä. Esimerkiksi nuorten useimmin käyttämä kouluterveydenhuolto on jatkossakin saatavilla kouluilta kun taas lääkärin vastaanotolle voi joillakin nuorilla matka pidentyä, jatkaa Kallimo.
Väestönkasvu on erilaista eri puolilla Keski-Suomea, ja tämä voi vaikuttaa myös palveluiden etäisyyksiin. Palvelujen kokonaisuus tukee jatkossakin ihmisten hyvää arkea parhaimmillaan siten, että ongelmat ja vaivat ennaltaehkäistään tai että ne eivät kasva suuriksi.
Palvelutarpeen muutokset edellyttävät uusia toimintamalleja. Liikkuvia palveluja täydennetään hyvinvointialueen palveluissa. Palvelujen aukioloaikoja tavoitellaan laajennettavan ja asukkaiden vapautta käyttää eri toimipisteitä lisätään jatkossa. Digitaalisia palveluita kehitetään edelleen.
Palveluverkkomääritelmän mukaisten palvelujen muutokset
Keski-Suomen hyvinvointialueella säilytetään alueellisesti kattava palvelujen verkosto. Varhaisen tuen palveluihin, kuten ikääntyneiden päivätoimintaan ja perhekeskuksiin ei ehdoteta palveluverkkoesityksessä muutoksia. Perhekeskuksia kehitetään järjestöjen ja kuntien kanssa ja päivätoiminnan yhteyteen kehitetään seniorikeskuksia.
Terveysasemapalveluja tarjotaan sosiaali- ja terveyskeskuksissa, sosiaali- ja terveysasemilla ja sosiaali- ja terveyspalvelupisteissä. Osaan fyysisistä toimipisteistä tulee muutoksia; yhteiskäyttöisiä tiloja otetaan käyttöön ja liikkuvia toimintamalleja lisätään. Digitaalisia palveluita on kehitetty ja kehitetään edelleen parantamaan palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta.
Esityksessä luovuttaisiin Multian ja Luhangan sosiaali- ja terveyspalvelupisteestä, jotka ovat toimintavarmuudeltaan heikkoja pienen henkilöstömäärän vuoksi ja tiloiltaan heikkokuntoisia. Jyväskylässä olisi neljä sosiaali- ja terveysasemaa nykyisen seitsemän sijaan. Poistuvia sosiaali- ja terveysasemia olisivat Huhtasuon, Tikkakosken ja Korpilahden terveysasemat. Esityksen mukaan Huhtasuon uudisrakennushankkeesta luovutaan ja sen asiakkaat ohjataan Kyllön ja Palokan sosiaali- ja terveysasemille. Konnevedellä, Kuorevedellä Pihtiputaalla ja Kinnulassa olisi jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelupisteet nykyisten sosiaali- ja terveysasemien sijaan.
Alueellisessa osastotoiminnassa akuuttihoidon osastopaikkoja lisättäisiin pääsääntöisesti laajan palvelun sosiaali- ja terveyskeskusten yhteyteen, joissa kiirevastaanottotoiminta sekä tukipalvelut kuten kuvantaminen ja laboratoriopalvelut ovat kattavampia. Näin voidaan välttää asiakkaan siirtoa paikasta toiseen sekä turvataan henkilöstön osaaminen, palvelun laatu ja potilasturvallisuus. Osastoja olisi kahdeksassa paikassa, eli Joutsan, Karstulan, Keuruun ja Pihtiputaan osastoista luovuttaisiin. Paikkamäärä vähenisi hieman nykyisestä eli 455 paikasta 425 paikkaan.
Ikääntyneiden palveluita kehitetään kokonaisuutena, jolloin tavoitteena on vahvistaa kevyempiä palveluita ja vähentää raskaiden palveluiden käyttöä. Uuden väestöennusteen mukaan ikääntyneiden määrän kasvu ei ole yhtä voimakasta kuin aikaisemmissa ennusteissa. Palveluissa kehitetään ja vahvistetaan muun muassa yhteisöllistä asumista ja lyhytaikaishoitoa. Palvelutuotantoanalyysiä hyödyntäen haetaan kustannustehokkaimmat palvelujen tuotantotavat.
Keski-Suomessa ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyys on ollut muuta maata korkeampaa. Ympärivuorokautisen asumisen peittävyys on suhteutettuna 75 vuotta täyttäneeseen väestöön Keski-Suomessa 7,1 prosenttia, kun koko maassa vastaava osuus on 6,4 prosenttia. Tavoitteena on laskea peittävyys lähemmäs maan keskiarvoa. Osa ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen yksiköistä on teknisesti tai toiminnallisesti huonokuntoisia. Lisäksi joukossa on pieniä yksiköitä, joissa yksikkökohtaiset kustannukset ovat korkeat. Jatkossa yksiköitä olisi yhteensä 75 kun nykyisin niitä on 80. Neljästä pienyksiköstä, eli Luhangan Tuuliharjusta, Kivijärven Hopearannasta, Jämsän Länkipohjan palvelutalosta ja Laukaan Sylvistä luovuttaisiin ja Jyväskylän harjuhovi muutettaisiin yhteisöllisen asumisen yksiköksi.
Palveluverkkomääritelmän mukaisten toimipisteiden palveluverkosta päättää aluevaltuusto.
Muiden palveluiden palveluverkossa muutoksia suun terveydenhuollossa ja neuvolapalveluissa
Suun terveydenhuollon palveluissa palveluja kootaan nykyistä suurempiin ja toiminnallisesti vahvempiin yksiköihin nykyisten pienten toimipisteiden sijaan, joissa hammashoitaja-hammaslääkäri -työparin poissaolot ovat vaikuttaneet toimintaan. Esityksessä kuudesta pisteestä (Kannonkoski, Kinnula, Konnevesi, Kuorevesi, Multia, Pihtipudas) luovuttaisiin ja palvelua tarjottaisiin jatkossa 26 pisteessä. Käytössä on myös liikkuvia hammashoitoyksiköitä, joissa voidaan tehdä suun tarkastuksia, tutkimuksia ja hoitoja. Etäpalveluita tarjotaan neuvontaa ja ohjausta tarvitseville asiakkaille muun muassa videovastaanotolla ja chatissa.
Neuvolapalveluissa palvelutarpeen muutokset huomioimaan toimintamallia kehittämällä tiiviissä yhteistyössä perhekeskusten ja muiden lapsiperhetoimijoiden kanssa. Keski-Suomen hyvinvointialueella lapsimäärä on monilla alueilla pieni ja syntyvyys vähäistä. Väestöennusteen mukaan 0–6-vuotiaiden määrä tulee edelleen laskemaan yli 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä pohjoisessa Keski-Suomessa.
Osa neuvolapalveluista toteutetaan sosiaali- ja terveysasemien yhteydessä, joissa on laajemmat aukioloajat ja palvelutarjonta. Osa neuvolapalveluista järjestetään erillisinä palvelupäivinä muun muassa kouluterveydenhuollon tai muissa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteiskäyttötiloissa. Esityksen mukaan neljästä pienestä yksiköstä luovutaan (Kuorevesi, Multia, Huhtasuo, Vihtavuori), yhden toiminta yhdistetään toiseen toimipisteeseen ja seitsemän yksikön osoite ja toimintamalli muuttuvat. Palveluverkko on tulevaisuudessakin tiheä, sillä palveluja tarjotaan esityksessä 28 äitiys- ja lastenneuvolassa tai toimipisteessä.
Muiden kuin palveluverkkomääritelmän mukaisten palvelujen verkostosta hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta antaa lausunnon ja toimipisteiden sijainnista päättää hyvinvointialueen virkajohto.
Toisen vaiheen palveluverkon muutosten kustannussäästöt ovat vuositasolla 18,6 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Huhtasuon sosiaali- ja terveysaseman uudisrakennushankkeesta luopuminen säästä investointikustannuksia arviolta 12,0 miljoonaa euroa.
Arviointimenettely vaikuttaa palveluverkon ja talousarvion käsittelyyn
Hyvinvointialueella on meneillään arviointimenettely. Arviointiryhmä on antanut tänään julkistetun pöytäkirjan mukaan hyvinvointialueelle toimenpide-ehdotuksen. Sen mukaan hyvinvointialueen on hyväksyttävä ja pikaisesti toimeenpantava toisen vaiheen palveluverkkosuunnitelma niin, että sillä saavutetaan vähintään arvioidut noin 18,6 miljoonan euron taloudelliset vaikutukset ja lisäksi päättää edelleen jatkaa palveluverkkoon liittyvien, hyvinvointialueen taloutta kohentavien toimenpiteiden valmistelua.
-Toimenpide-ehdotus on hyvin velvoittava toimi. Tämän mukaisesti meidän on saavutettava palveluverkkomuutoksilla vähintään 18,6 miljoonan euron vuosittainen kulujen keventäminen, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo.
Lisäksi arviointiryhmän mukaan toimintaa on uudistettava niin, että hyvinvointialue saavuttaa ensi vuonna tilanteen, jossa ei kerry enää uutta alijäämää. Arviointiryhmä pitää myös välttämättömänä, että jo vuoden 2025 taloudellista tulosta pystytään parantamaan verrattuna viimeisimpään tilinpäätösennusteeseen. Arviointiryhmä kehottaa aluehallitusta ja aluevaltuustoa ryhtymään välittömästi toimiin tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
-Meidän on myös varauduttava ensi vuonna muuttamaan tarvittaessa palvelustrategiaa, palveluverkkoa ja talousaviota arviointityön edetessä ja aluevaltuuston päättäessä toimenpideohjelmasta, Tollet lisää.
Toiminnan ja talouden yhteensovittamista varmistetaan uudella toimintatavalla
Ensi vuodelle toiminnan ja talouden johtamista vahvistetaan eri tavoin. Organisointiin liittyvinä muutoksina talousarvioesityksessä on tietojohtamisen palvelualueen lakkauttaminen ja uuden raportointi- ja analytiikkayksikkö perustaminen sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtajan alaisuuteen. Toimintojen uudelleen organisoinnilla parannetaan hyvinvointialueen tietoperusteista johtamista, mikä tukee palvelutuotannon johtamisen ja toimintakulujen hallinnan, seurannan ja ennustettavuuden parantamista.
Hankintapalvelut eriytetään talous- ja hankintapalveluista omaksi palvelualueekseen johtamisen tukipalveluiden vastuualueelle. Organisaatiomuutoksella vahvistetaan keskitetyn hankintatoimen roolia. Tavoitteena on ostopalvelujen aiempaa tuloksekkaampi käyttö.
Lisäksi esityksen mukaan perustetaan uusi määräaikainen hankejohtajan tehtävä ja hankejohtajalle määritellään strategiset kärkihankkeet. Uudella tehtävällä tuetaan palvelurakenne- ja toimintatapamuutoksien valmistelua ja toimeenpanoa osana arviointimenettelyä. Kärkihankkeina ovat palveluiden kehittäminen digitalisaation ja tekoälyn avulla, asiakasarvon johtaminen, rahoituksen oikeellisuuden varmistaminen, henkilöstökustannusten hallinta sekä ostopalveluiden vaikuttavuuden varmistaminen.
Organisaatiomuutoksien myötä lakkautetaan kolme nykyistä johtaja- ja päällikkötehtävää.
Raportoinnissa ja sen seuraamisessa otetaan käyttöön aiempaa reaaliaikaisempi niin kutsuttu fokus-malli, joka tarjoaa tietoa toiminnan ja talouden toteutumisesta aiempaa paremmin koko organisaation tasolla.
Sosiaali- ja terveystoimen prosesseja tehostetaan
Palvelustrategia- ja palveluverkon lisäksi sosiaali- ja terveystoimen ensi vuoden talousarviossa haetaan kustannusvaikuttavuutta uudistamalla toimintatapoja, tehostamalla prosesseja, palvelurakennemuutoksilla, henkilöstövähennyksillä tai henkilöstörakenteen ja -mitoituksen muutoksilla, palvelutuotantotavan muutoksilla, palveluiden myöntämisen perusteiden muutoksilla.
Merkittäviä toimintamallien muutoksia on esimerkiksi lastensuojelun laitoshoidon eri tasojen asiakkuuksien tarpeenmukaisella määrittelyllä ja varhaisen tuen palveluiden vahvistamisella sekä oman palvelutuotannon lisäämisellä lastensuojelun laitoshoidossa.
Mielenterveyspalveluissa toimintamallia uudistetaan kokonaisvaltaisesti. Avoterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä erikoissairaanhoidon psykiatria yhdistetään ja toimintaa vahvistetaan purkamalla päällekkäisiä toimintoja.
Lisäksi kotihoidossa laajennetaan kumppanuusmalleja, avoterveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta parannetaan ja omaishoidon tuen kattavuus olisi jatkossa muiden hyvinvointialueiden tasolla.
Konsernipalveluissa on tehty aiempina vuosina mittavia leikkauksia ja hallintoa tiivistetään edelleen. Palvelutuotannon tukipalveluihin vaikuttavat palveluverkkoesityksen mukaiset muutokset
Pelastustoimessa Keuruun paloaseman 24/7-valmiuden kärkiyksikön aloitusta on siirretty vuodelle 2026. Myös Jyväskylän toimintavalmiuden puutteet korjataan. Pelastustoimessa tullaan myös tarkastelemaan henkilöstömitoitusta ja organisaatiorakennetta.
Henkilöstöön vaikutuksia
Esitetyillä muutoksilla ja toiminnan uudistamisella on vaikutuksia henkilöstöön. Henkilöstövaikutukset koskevat enintään noin 1400 henkilöä, joista tehtävävähennyksiä on hieman yli 400.
– Pyrimme ensisijaisesti hyödyntämään eläköitymistä ja muuta poistumaa ja tarjoamme irtisanomisuhan alla oleville henkilöille mahdollisuuksien mukaan uutta työtä. Muutokset ovat aina raskaita henkilöstölle ja esimerkiksi työterveyden laajuuteen ei tule enää muutoksia ja kehitämme edelleen lähijohtamista sekä otamme käyttöön työkyvyn johtamisen järjestelmän, Tollet jatkaa
– Sopeuttamistoimena laitamme ensi vuodeksi tauolle myös henkilöstön kulttuuri- ja liikuntaedun. Samoin varaudumme tämän vuoden tavoin henkilöstön lomautuksiin siten, että se kohdistuu eniten johtamis-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleviin. Myös lomapalkkavelan pienentäminen jatkuu, Tollet lisää.
Henkilöstökustannusten kasvua tullaan taittamaan usein eri tavoin. Täyttölupamenettely jatkuu ja resurssitarpeita priorisoidaan. Lisäksi henkilöstösuunnittelussa ennakoidaan aiempaa enemmän. Myös lääkärirekrytointia tehostetaan ja vuokratyön käytöstä luovutaan suunnitellusti.
Esityksiä ja niiden vaikutuksia on käsitelty yhteistoimintaneuvotteluissa. Neuvottelut ovat käynnissä edelleen.
Palvelustrategiaan ja palveluverkkoon voi ottaa kantaa 8.10.–5.11. välisenä aikana
Keskisuomalaisilta haetaan muun muassa näkemystä siitä, miten palvelustrategian tavoitteet tukevat keskisuomalaisten arkea. Palveluverkon osalta haetaan taas palvelumuotojen vaikutuksia ihmisten arkeen. Keskisuomalaiset voivat osallistua keskusteluun muun muassa alueellisissa asukastilaisuuksissa joko verkon välityksellä tai paikan päällä sekä Otakantaa.fi-palvelun kautta.
Lue lisää 1.10. tiedotteesta: Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelustrategia ja -verkkoesitys julkistetaan 8.10.
Palvelustrategian ja palveluverkon toisen vaiheen lausuntovaiheen kommentit kootaan yhteen ja ne toimivat päätöksenteon tukena. Kuuleminen tuo näkökulmia esitysten vaikutusten arviointiin.
Palvelustrategian ja palveluverkon valmistelu perustuu aluehallituksen 24.6. päättämille linjauksille. Valmistelussa on hyödynnetty vuonna 2024 tehdyn, ensimmäisen vaiheen palveluverkkotyöstä saatua laajaa palautetta sekä vuonna 2025 tehtyä strategian väliarviointia ja siihen liittynyttä tulevaisuuskatsausta.
Liitteet:
Lue lisää palveluverkosta:
www.hyvaks.fi/palveluverkko
Lisätietoja:
Talousarviosta:
- Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi
- Kati Kallimo, toimialajohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut, p. 050 442 2302, kati.kallimo(at)hyvaks.fi
- Lasse Leppä, konsernipalvelujen toimialajohtaja, p. 050 599 9545, lasse.leppa(at)hyvaks.fi (tavoitettavissa 20.10. alkaen)
- Ville Mensala, pelastuspalvelujen toimialajohtaja, p. 040 336 0680, ville.mensala(at)hyvaks.fi
- Aija Suntioinen, talousjohtaja, p. 040 185 9985, aija.suntioinen(at).hyvaks.fi
Palveluverkosta ja palvelustrategiasta
- Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi
- Kati Kallimo, toimialajohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut, p. 050 442 2302, kati.kallimo(at)hyvaks.fi
- Anu Pihl, strategiajohtaja, p. 050 320 4896, anu.pihl(at)hyvaks.fi
|
