Hurja mies Höytiältä
Juha-Matti Vääränen, 54, on Uuraisten Höytiällä asuva ja Jyväskylässä ja kotonaan etätyössä tietokoneen ääressä työskentelevä sovellusasiantuntija. Työn vastapainoksi hän on himoliikkuja, ahkerasti lenkkeilevä, hyvän kunnon hankkinut maratonjuoksija. Maratoneja hänellä on takana 56 ja mieli palaa jo seuraavaan.
– Olen noin neljän tunnin läpsyttelijä, kuvaa Juha-Matti itse suorituksiaan.
Ennen vuotta 1997 Juha-Matti koki olevansa kurjassa kunnossa. Jo kuuden kilometrin juoksu tuotti vaikeuksia. Sen huomattuaan hän alkoi treenata ja tahkota lenkkiään. Kunto nousi ja hän uskaltautui ensimmäiselle suurelle keikalle Raahen Jazz Marathonille ja juoksi ajan 4.21.33.
– Olihan se huikea tunne, kun pääsi maaliin. Ihan sen tunteen takia kannatti juosta, kertoi Juha-Matti.
Nyt maratonille lähtö on jo rutiinia. Pari päivää ennen kisaa hän aloittaa hiilihydraattitankkauksen syömällä pastaa ja nauttimalla urheilujuomaa. Ennen juoksua levätään. Jos kisa on lauantaina, maanantain jälkeen ei enää paljon juosta. Maratonilla kahden tunnin juoksun jälkeen vatsa alkaa olla tyhjä, joten tästä syystä jokaista tankkauspistettä kannattaa hyödyntää, muutoin tulee helposti ”noutaja”. Rusinat ovat Juha-Matin salainen ase. Kisan jälkeen on aika kuitti, jalat ovat tönköt ja rappusten alas kulkeminen voi näyttää sivusta seuraajasta huvittavalta.
Juha-Matti pitää viileästä (n.+15°C), pilvisestä säästä juosta. Sade ei haittaa, mutta helle on tukahduttavaa. Virkistävää on myös yleisön suhtautuminen juoksijoihin. Irlannissa Dublinin kisat 2002 oli aikoinaan nimetty ”Friendly Marathoniksi” ja ystävällisiä kaupunkilaiset olivatkin juoksijoille.
Kaksikymmentä maratonia Juha-Matti on juossut Helsingissä ja kuusi Tukholmassa, loput eri puolella Suomea. Ruotsissa on ollut hauska juosta, vaikka kisan jänikset juoksivat silloin vähän epätarkasti, nykyisin tilanne voi olla toinen. Seuraava kisa on Helsingissä lokakuussa, ellei sitäkin koronan vuoksi peruta, kuten monta edellistä.
– Juokseminen on halpa harrastus, jos sitä verrataan muihin urheilulajeihin. Lenkkareissa ei kuitenkaan kannata säästää. Ne on oltava kohtuu hyvät ei mitkään halpikset. Osallistumismaksu maratoneille vaihtelee 20 – 100 euroon. Yleensä mitä pienempi tapahtuma sen halvempi. Juoksu on hyvin kuntoa nostattavaa eikä kenenkään ole pakko heti maratonille lähteä, neuvoo Juha-Matti, jonka tämänhetkinen ennätysaika on 3.53.25.
Maratonille lähdettäessä Juha-Matilla on kolme tavoitetta. Jos tulee ennätysaika, se on hyvä juttu. Jos aika on alle neljän tunnin, se on hyvä juttu. Jos pääsee maaliin, sekin on hyvä juttu.
– Joku näistä on aina toteutunut, jolloin motivaatiokin on säilynyt. Keskeyttänyt en ole kertaakaan, sanoo Juha-Matti tyytyväisenä.
Muitakin urheilulajeja Juha-Matti harrastaa. Pitkän matkan hiihdot ovat yhtenä harrasteena ja suunnistuksen osalta Otaniemen Jyllääjissä hän on osallistunut Jukolan Viestiin kymmenisen kertaa. Kuukan Hölkkään ja Kiimasen savulenkkiin hän osallistuu aina kun siihen on saumaa. Polkujuoksut ovat alkaneet kiinnostaa.
Haaveena ja tavoitteena olisi myös saada 100 maratonia täyteen ja joku ultramaraton eli 100 kilometrin juoksu.
– Ultra olisi oikea masokistin unelma, naurahtaa Juha-Matti, joka on omien lajiensa seuraaja ja kannattaja.
– Juoksu on siitä hyvä laji, että siinä ei oikeastaan voi spekuloida välineillä ja sitä voi harrastaa melkein missä vain ja vuodenajasta riippumatta.
Pelkästään urheilua Juha-Matti ei harrasta. Kansalaisopistossa hän on opiskellut englannin kieltä ja öljyvärimaalausta, jotka ovat myös vastapainoa varsinaiselle leipätyölle.
