Uurainen ison äärellä

Helteisenä heinäkuun päivänä avattiin keskellä kuntakeskusta sijaitseva puisto, joka sai nimekseen Leinikinpuisto. Puisto on tarkoitettu meille kaikille. Se on kaunis ja viihtyisä. Avajaisia seuraavana lämpimänä aamuna kuljin töihin puiston kautta. Kun näki kauneutta ympärillään, tuli hyvälle tuulelle ja sai uutta virtaa.

Puistohanke sai Euroopan Unionin (Maaseudun kehittämisrahasto), valtion ja kuntien rahoitusta paikallisen Leader-ryhmä JyväsRiihen kautta. Hanketta hallinnoi Uuraisten vanhustentaloyhdistys, joka laittoi hieman omaa rahaa. Minuun teki vaikutuksen Leinikin toteutus. Suuri joukko ihmisiä teki talkootyötä pyyteettömästi ja yhteisen asian puolesta. Ja projekti perustui organisointiin. Anne Hietikko, Erkki Kupari ja Jouko Nykänen vastasivat kokonaisuuden hallinnasta. Innostamalla ja myötäotteella he saivat porukkaa mukaan ja paikallisia yrityksiä/yhteisöjä sponsoroimaan hanketta. Kaikessa oli tekemisen meininki.

Kaikki alkoi maanhankinnasta. Muistan kun vuonna 2012 kunta hankki omistukseensa määräalat Keskinen nimisestä tilasta. Esim. nykyisen Leinikinpuiston alueella sijaitsi hyvin vetinen ja hoitamaton joutomaa. Sittemmin kiinteistöksi muodostettu alue mahdollistaa myös Rivikuukan laajennuksen, mikäli sellaiseen päädytään. Joka tapauksessa läheinen Leinikinpuisto tarjoaa todella virikkeellisen ja viihtyisän miljöön ikäihmisille. Alue sisältyy myös Liikuntapuiston suunnitteluun, joka on tällä hetkellä käynnissä. Tarkempia suunnitelmia on odotettavissa syksyn talousarviokäsittelyyn ensi vuodelle. Ksml:n urheilutoimittaja Ilkka Kulmala totesi jalkapallon MM-kisojen alla “kulmikkaasti”, että se on sivistyneen kansakunnan merkki, kun satsataan jalkapalloon mm. asianmukaisiin kenttiin. Siteeraan tässä yhteydessä häntä ja totean, että se on myös sivistyskunnan merkki (mitenkään väheksymättä muita lajeja ja Kyynämöisten kenttää, jossa on tullut palloa potkittua). Ja toinen osa kiinteistön alueesta on Koulukeskuksen alapuolista peltoa, joka on myös liikunta- ja harrastuskäytössä. Talvisin hiihtoa ja kesäisin frisbee golfia. Kunnan strategian mukaisesti on rakennettu ja rakennetaan hyvinvoivaa Uuraista, jossa on paljon harrastus- ja vapaa-ajan paikkoja ja mahdollisuuksia.

Strategiamme lähtee liikkeelle kasvusta, mikä on jatkunut yhtäjaksoisesti 2000-luvun alusta saakka. Alkuvuoden ennakkoväkilukutiedon perusteella väkiluku oli hienoisessa laskussa. On strategian jalkauttamisen aika. Missä on maanhankinnan ja maankäytön painopiste? Mitä toimenpiteiden vetovoiman lisäämiseksi on tehtävä ja miten hyödynnetään toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia?

Kirri-Tikkakoski moottoritie suunnitelmaan sisältyy uusi tie ja eritasoliittymä moottoritieltä tielle 630 (M4). Eli Uuraisilta Jyväskylän suuntaan  mennessä, Kuikan jälkeen juuri ennen Paussun tienhaaraa (Rajaniementie) uusi n. 3 km pitkä tieosuus erkanee suoraan moottoritielle.  Tämä parantaa Uuraisten keskustaajaman ja Jokihaaran alueen saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta.

Uuraisten kunnan strategiassa on yhtenä painopisteenä toimiva ja houkutteleva elinympäristö ja sen mukaisena menestystekijänä toteutetaan harkittua maanhankintaa strategisista kohteista. Esimerkiksi kunta on hankkinut omistukseensa Multian tien varressa ja Akkon rantaan rajoittuvan kiinteistön 892-405-1-355, mikä sijaitsee n. 1,5 km päässä Uuraisten keskustasta ja on yleiskaavassa varattu AP /res (asuinpientalo reservialue) ja M (metsätalousalueeksi). Kiinteistöllä on omaa rantaviivaa noin 200 metriä. Alueelle rakentaminen vaatii asemakaavan.

Kunnan maankäyttötyöryhmä on päättänyt järjestää syksyllä kuntalaistilaisuuksia, jossa pohditaan Uuraisten keskustaajaman kehittämistä ja maankäyttöä. Paljon on saatu aikaan viitaten esim. Leinikinpuistoon. Paljon on mahdollisuuksia. Löytyisikö esim. Akko -järven ympäristöstä muitakin vetäviä ok-tonttialueita kuin edellä mainittu?

Uuraisten väestönkasvun yksi tekijä on ollut maakäytön ratkaisut. Todella iso Hirvaskankaan asemakaava-alue ja sen laajennus loivat edellytykset asuin- ja työpaikkarakentamiselle. Tonttitarjonta perustui sekä kunnan omistamiin että yksityisten maanomistajien kanssa tehtyihin maankäyttösopimuksiin. Kaava-alueen laajudesta kertoo se, että vasta nyt on kaikkien maanomistajien kanssa päästy kohti yhdenmukaisia sopimuksia. Hirvaskankaalla on edelleen noin tusinan verran kunnan ok-tontteja. Yksityisillä maanomistajilla paljon enemmän. Hirvaskangas/Kangashäkki on tärkeä alue Uuraisille. Nelostien läheisyyteen on kaavoitettu yritystontteja ja viimeinen kunnan maanhankinta kohdistui n. 7 ha:n kiinteistöön, joka sijaitsee molemmin puolin nelostietä. Se on otollista työpaikkarakentamisen aluetta. Maankäytön ratkaisut ja ihmisten sijoittuminen kunnan alueella vaikuttavat kunnan järjestämiin ja tuottamiin palveluihin. Sekä toiminnan että talouden kannalta. Laadukkaat palvelut on pystyttävä rahoittamaan. Kyse on siitä, minkälaisia valintoja kunnassa tehdään palveluiden järjestämiseksi ottaen huomioon erilaisia muuttujia ja väestöennusteita. Keskiössä ovat koulut ja päiväkodit.

Suomen Kuvalehdessä (nro 24/2018) oli juttua syntyvyydestä Suomen kunnissa. Kunnat oli jaettu selviytyjiin, voittajiin ja häviäjiin. Uurainen kuului voittajiin. Kasvu syntyneiden lasten määrässä vv.1987-2017 oli toiseksi korkein 46 % koko valtakunnassa. Ykköstilalla oli Lumijoki 54%. Minulla ainakin oli voittajafiilis sitä lukiessani. Jos esim. tänä vuonna syntyy arviolta 48600 suomalaista – vähiten sitten vuoden 1868, jolloin Uuraisten kunta perustettiin – niin ei korkea syntyvyys ole mikään ongelma, eikä haaste. Päinvastoin, mahdollisuus ja vahvuus.

Kunnan päättäjät ovat loppuvuonna Ison äärellä kun on päätettävä tulevaisuuden ratkaisuista. Mihin koulurakennukseen erityisesti satsataan ja miten? Miten muut koulurakennukset? Ja miten varhaiskasvatus parhaiten järjestetään Uuraisten kunnassa muistaen aina se, että voittajiin kuulutaan viitaten SK:n juttuun. Ja uskon, että ratkaisuja löytyy ja niiden kanssa voidaan elää. Uusi valtuusto on keskusteleva ja valmis tarttumaan asioihin. Kunnanhallitus ja lautakunnat ovat mielestäni tehneet hyvää työtä. Olemme myös saaneet rekrytoitua uusia päteviä ja motivoituneita johtavia viranhaltijoita kuntaan. Mielestäni meillä on käsissämme voittava joukkue. Myös muissa rekrytoinneissa on pääsääntöisesti onnistuttu. Haasteena on ollut sosiaalityöntekijän rekrytointi. Toistamiseen on valittu henkilö kieltäytynyt ottamasta virkaa vastaan. Siksi tuon esille mielipiteenäni sen, että ainakin sosiaalityön ja lastensuojelun palveluissa on käynnistettävä viipymättä maakunnallisen yhteistyön rakentaminen huolimatta siitä, toteutuuko valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus v.2021.