Kotikunta pitää huolta
Se miten läheistäni ikäihmistä hoidetaan huolettaa ja monen mielessä välähtää omakin vanhuus. Uuraisten perusturvajohtaja Jouko Nykänen hyppäsi eräänä päivänä aamuseitsemältä lähihoitaja Anita Vääräsen kyytiin ja kiersi mukana kunnan ikäihmisten luona.
– On tosi tärkeää nähdä, millaista työ konkreettisesti on. Ihmisten kiitollisuuden ja sen miten tärkeäksi kotihoitajan vierailu koetaan, huomasi kyllä jokaisen asiakkaan luona. Perinteisesti Uuraisilla on saanut kotihoidon palveluja hyvin, mutta meilläkin alkaa olla haasteita vastata kysyntään, Jouko Nykänen sanoo.
Vanhuspalvelulain seurantaindikaattorit kertovat, että yli 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana erityisen nopeasti Keski-Suomen nuorekkaimmissa kunnissa, kuten Muuramessa, Uuraisilla ja Laukaassa, sekä Jyväskylässä. Tämä tuo tietenkin painetta myös vanhempien ikäryhmien palveluihin. Uuraislaisista 85,5 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu tällä hetkellä kotona. Lukema on maakunnallisesti melko matala, esimerkiksi naapurikunta Petäjävedellä kotona asuu 93,5 prosenttia vastaavan ikäisistä.
Moni 75-vuotias on vielä tosi nuorekas ja vasta 80-vuotissyntymäpäivien jälkeen palvelutarve yleensä kasvaa.
– Poikkeuksena tästä ovat muistisairaat, joiden osuus myös nuoremmissa ikäluokissa on kasvussa, vanhustyönjohtaja Mia-Riitta Allik sanoo.
Toisaalta myös kotihoidon piirissä olevien määrä on Uuraisilla melko korkea, 15,6 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Vaihtelu maakunnan sisällä on suuri. Keuruulla vai 8,2 prosenttia tästä ikäluokasta on kotihoidon piirissä, kun taas Multialla lukema on 22,8.
– Tulevaisuudessa painopistealue pitää olla kotihoidossa ja sen sisällössä. Myös yksityiset ja kolmas sektori pitää ottaa suunnitteluun mukaan, Jouko Nykänen sanoo. Uusi vanhustyöstrategia laaditaan tämän vuoden aikana.
– Palvelunohjaus nousee tulevaisuudessa yhä suurempaan rooliin. Tällä hetkellä palvelu ostetaan Petäjävedeltä ja palveluohjaaja Niina Liedevaara on yhtenä päivänä viikossa Uuraisilla. Yhä edelleen soitetaan usein kotihoitoon tai minulle, kun huoli läheisestä ikäihmisestä nousee, eikä se toki haittaa, mutta palveluohjaajalla on paras kokonaisnäkemys ja -kokemus asioista, Mia-Riitta Allik jatkaa.
Yksi hyvä vaihtoehto olisi myös perhehoito, jota Uuraisilla ei toistaiseksi ole tarjolla ikäihmisille.
– Erityisesti omaishoitajien vapaapäiviin perhehoito soveltuisi todella hyvin, miksei myös pidempiaikaiseen asumiseen tai intervallihoitoon. Mistään entisaikojen huutolaismummoista tai -papoista ei tietenkään ole kyse, vaan perhehoito tarjoaa ikäihmiselle tasokkaat ja inhimilliset elinolosuhteet, Nykänen ja Allik sanovat.
Perhehoitajalla ei tarvitse olla välttämättä hoitajataustaa, vaan hän käy Perhehoitoliiton ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennusohjelman, joka sisältää koulutuksen sekä valmennusohjelman ja koulutusmateriaalit. Koulutus ei ole pitkä, tärkeintä on soveltuvuus tehtävään ja oikea asenne. Mikäli perhehoito kiinnostaa, kannattaa ottaa yhteyttä Uuraisten vanhustyönjohtajaan.
Vanhuus on paljon muutakin kuin laitoshoitoa. Uuraisilla Rivikuukan palvelukodin kerhohuoneella kokoontuu viikoittain monia ikäihmisille suunnattuja kerhoja. Esimerkiksi ystävänpäivänä elämanlaatu kohosi Ystävänpäiväkahvilassa, jonne muiden mukana kokoontuivat Impi Niininen, Mirja Hiekkanen, Paula Lyhty ja Irja Paananen.
Lisätietoja perusturvajohtaja Jouko Nykänen, p. 040 589 1277, vanhustyönjohtaja Mia-Riita Allik, p. 040 772 8543, palveluohjaaja Niina Liedevaara, p. 040 357 5789.
