Keski-Suomen soteuudistus: Maakunnallinen laatuverkosto parantaa hoidon vaikuttavuutta Keski-Suomessa

Jyväskylän kaupunki tiedottaa

Osana Keski-Suomen sote-uudistuksen -hankkeita on perustettu maakunnallinen laatuverkosto, jonka keskeisenä tehtävänä on parantaa hoidon ja hoivan vaikuttavuutta Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Periaatteena on tarttua laatumittareilla tunnistettuihin hoitovajeisiin ja lähteä korjaamaan niitä systemaattisesti ja tuloksia seuraten.

Maakunnallinen laatuverkosto –toimintamalli on yksi keskeinen sote-palveluiden järjestäjien väline palveluiden järjestämisessä muun muassa palveluiden sisällön, laadun ja yhtenäisyyden määrittelyssä, tuottajien ohjaamisessa sekä hoitoketjujen ja palvelukokonaisuuksien hallinnassa.
Keski-Suomen sote-uudistuksen -hankkeiden aikana (2021 – 2022) keskitytään pääosin julkisiin sote-organisaatioihin, jonka jälkeen toimintamallia laajennetaan yksityisiin, julkisesti järjestettyjen palveluiden tuottajiin. Näin voidaan varmistaa palveluiden laatu ja yhteensopivuus sote-palveluiden tuottajien omistustaustoista riippumatta.

Diabeteksen hoidon laadun parantaminen

Ensimmäiseksi kohteeksi on valikoitunut diabeteksen hoidon laadun parantaminen. Maakunnallisesta laatuverkostosta vastaava, kehittäjälääkäri ja yleislääketieteen erikoislääkäri Aapo Tahkola kertoo laatuverkoston käytännön toiminnasta:

-Laatuverkostoon osallistuvat kunnat ja organisaatiot ovat kukin nimenneet laatutyöstä vastaavat ammattilaiset maakunnalliseen laadun parantamisen tiimiin, jossa on mukana lääkäreitä, hoitajia ja sosiaalityön ammattilaisia. Liikkeelle lähdettiin tutustumalla mitattuun tietoon diabeetikoiden hoidon toteutumisesta Keski-Suomessa ja seuraava askel on asettaa siihen perustuen kunta- ja organisaatiokohtaiset tavoitteet.

Laatuverkoston kokouksissa ja koordinaattoritapaamisissa jaetaan oppia, ideoita ja parhaita käytäntöjä laadunparannushankkeiden käytännön toteutukseen.

-Porukassa on selvästi aistittavissa tekemisen meininki ja uskon, että tällä työotteella saadaan yhdessä aikaan aito muutos parempaan, jatkaa Tahkola.

Hyviä kokemuksia aikaisemmista hankkeista

Samalla toimintamallilla on aiemmin saavutettu hyviä tuloksia esimerkiksi Jyväskylän, Uuraisten ja Hankasalmen alueen avosairaanhoidon potilailla, joilla on käytössä verenohennushoito-lääkitys.

-On laskettavissa, että vuosina 2015 – 2018 tehty laadunparannushanke säästää edelleen kymmeniä aivohalvauksia, sydänkohtauksia ja merkittäviä verenvuotoja joka vuosi. Hanke on aidosti parantanut hoidon vaikuttavuutta ja myöskin säästänyt merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia, kertoo Tahkola.

Diabeteksen hyvä hoito on suuri haaste Keski-Suomessa, jossa alle 75-vuotiaista asukkaista yli 10 000 henkilöä sairastaa tyypin 2 diabetesta ja lisäksi yhä useampi sairastaa diabeteksen esiastetta tai tyypin 2 diabetesta tietämättään. Tavoitteena on, että keskisuomalaisen diabeetikon hyvinvointi ja elämänlaatu paranevat, ja että havaittujen hoitovajeiden korjaamisella pystytään entistä useammin estämään diabeteksen lisäsairauksien, kuten sydäninfarktien ja silmänpohjaongelmien, syntyminen.

Lisätietoa
– Aapo Tahkola, kehittäjälääkäri, Jyväskylän kaupunki, asiantuntijalääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sote-uudistus, aapo.tahkola(a)ksshp.fi
– Mari Rantamäki, projektipäällikkö, palveluketjut, Keski-Suomen sote-uudistus, mari.rantamaki(a)jyvaskyla.fi, p. 050 311 8609