Kj:n uusin blogi

Tervetuloa uusituille verkkosivustoillemme! Tämä ensimmäinen blogini, jonka kirjoitan uusille sivuillemme. Se käsittelee kuntataloutta ja muita ajankohtaisia asioita.

Uuraisten kunnan talous heikkeni voimakkaasti vuonna 2018 ja myös tänä vuonna talous kyntää pahasti alijäämäisenä. Konkreettisesti sitä kuvaa kassavaje, jota on paikattu lyhytaikaisilla luotoilla. Nokka on saatava pinnan yläpuolelle ensi vuonna! Vuosikatteen on oltava melkein pari miljoonaa euroa positiivinen, jotta poistojen ja mahdollisten alaskirjausten jälkeen saavutettaisiin ylijäämäinen tulos. Ja tämän tuloskunnon on jatkuttava. Kuntakenttä eriytyy voittajiin ja häviäjiin, valitettavasti. Ennusteen mukaan kuntatalous heikkenee vuodesta 2021 eteenpäin vuosi vuodelta.  Tilanteen ennustetaan olevan heikoin pienissä, alle 6000 asukkaan kunnissa. Verojen korotuspaine on valtava. Mikäli Uurainen tahtoo olla itsenäinen kunta voittavalla puolella, on nykyisen tiukan taloudenpidon lisäksi seuraavina vuosina tasapainotettava vesilaitoksen talous, vähennettävä henkilöstön poissaoloja, tehtävä aktiivista elinvoimapolitiikkaa ja kevennettävä hallintoa. Tämä kaikki on mahdollista, kun tahdomme. Näillä toimilla emme vielä joudu heikentämään peruspalveluitamme ja/tai nostamaan tuloveroprosenttiamme. Tällä uralla pitäisimme taloutemme ylijäämäisenä vuoteen 2026, kenties pitemmällekin. Kuuluisimme voittajien joukkoon.

Ennusteiden mukaan Uuraisten väestö kasvaa vuoteen 2040. Tänä vuonna näyttää siltä, että kunnan väkiluku vähenee. Osasyy tähän on se, ettei kunta ole täysin onnistunut maankäytössä ja kaavoituspolitiikassa ja luomaan vetovoimaisia asuin- ja työpaikkatontteja. Olemme korjanneet tilannetta tavoitteena kasvu-ura, jolle pääseminen edellyttää kaavoituksen rautaista asiantuntemusta, jota olemme nyt saaneet Saarijärven kaupungin kaavoituspalveluilta ja sen palveluksessa olevalta aluearkkitehdiltä.

Kuntatalouteen on tulossa historian huonoin vuosi. Kuntatalouden verokertymät ovat jäämässä melkein miljardin verran odotettua pienemmiksi. Miten tämä on mahdollista? Selityksiksi on annettu sekä tulorekisteriä ja verokorttiuudistusta. Höpö höpö rohkenen minä sanoa. Miten näiden uudistusten seurausten arviointi voi pettää näin pahoin? Näin se menee paremmissa piireissä, ettei sitä rohjeta tunnustaa, ettei ymmärretä, mistä oikein on kyse, ja nämä selitykset niellään pureksimatta.  Muutosta selittää talouden suhdanteiden heikkeneminen. Teen valistuneen ennustuksen n. 20 vuoden virkamies kokemuksella: ensi vuonna 2020 kuntien valtionosuudet normalisoituu ja valtionosuudet kasvaa miljardin, mutta sitä seuraavina vuosina valtionosuussysteemi muuttuu taas epänormaaliksi. Eli erilaisin perustein valtionosuuksia aletaan leikkaamaan. Toivottavasti ei paljon.

Menopainetta tuntuu kuitenkin olevan. Jäsenkunnat saivat juuri kuulla Keski-Suomen sairaanhoitopiiri kuntayhtymän esityksen siitä, että vuosina 2021-24 jäsenkuntien kustannukset kasvaisivat keskimäärin n. 6 % /vuosi. Ihan oikeasti alkaa kylmäämään, että riittääkö verorahat hyvinvoinnin ylläpitoon. Ei menoja voida kattaa pankkiirien taikomalla velkarahalla, vaikka se nyt syntisen halpaa onkin. Syyskuun lopulla (26.9.2029) katsoin ohimennen YLE:n A-talkissa keskustelua terveydenhuollon priorisoinnista. Olin yllättynyt miten rohkeasti ja ennakkoluulottomasti kansanedustaja Merja Kyllönen (vas) puhui. Esiintymisen perusteella hän taitaa kulkea omia polkujaan. Kyllönen peräänkuulutti sitä, ettei kaikkia liikeneviä yhteiskunnan verovaroja voida kohdentaa terveydenhuoltoon, eritoten erikoissairaanhoitoon. Joku tolkku pitää olla jatkuvalle kustannuskasvulle. Rahan pitää riittää koulutukseen jne. Kannattaa katsoa, vielä se löytyy Yle Areenasta.