Lastenvalvoja

Isyysasiat


Isyyden selvittäminen

Kun lapsi syntyy äidille, joka ei lapsen syntymähetkellä ole avioliitossa, lapsen isyys täytyy selvittää ja vahvistaa erikseen. Isyys voidaan tunnustaa neuvolassa ennen lapsen syntymää tai lastenvalvojan luon lapsen syntymisen jälkeen. Isyys vahvistetaan maistraatissa, minkä jälkeen isän tiedot rekisteröidään väestötietojärjestelmään.

Isyyslaki muuttui 1.1.2016. Selvissä tapauksissa isyyden tunnustaminen tehdään ensisijaisesti äitiysneuvolassa, eikä vanhempien tarvitse asioida lastenvalvojan luona lainkaan. Neuvolassa voidaan sopia myös yhteishuollosta. 

Tapaaminen lastenvalvojan luona

Lastenvalvoja saa maistraatilta tiedon kaikista avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista. Jos isyyttä ei ole tunnustettu neuvolassa, lastenvalvoja lähettää lapsen äidille kutsun isyyden selvittämiseen lastenvalvojan luona. Mikäli aiti ja mies haluavat, että isyys tunnustetaan, aika on tarkoitettu heille yhteisesti.

Mukaan käynnille tarvitaan voimassa oleva henkilöllisyysasiakirja. Hyväksyttäviä asiakirjoja ovat passi (mikä tahansa valtio), Suomen viranomaisen myöntämä muukalaispassi tai pakolaisen matkustusasiakirja, henkilökortti (Suomen, Euroopan talousalueen, San Marinon tai Sveitsin viranomaisen myöntämä) sekä suomen viranomaisen 1.10.1990 jälkeen myöntämä ajokortti.

Jos mies tunnustaa isyytensä, äitiä kuullaan tunnustamisen johdosta. Ennen tunnustamista käydään läpi tunnustamisen merkitys ja oikeusvaikutukset. Tapaamisella laaditaan kirjallisia asiakirjoja, jotka toimitetaan maistraattiin. Maistraatti toimittaa isyyden vahvistamista koskevan päätöken suoraan äidille ja isyyden tunnustaneelle miehelle.

Jos isyys on epäselvä, isyydestä on mahdollista varmistua oikeusgeneettisillä tutkimuksilla, jotka tehdään lastenvalvojan tapaamisella. Tutkittavat ottavat itse omat sivelynäytteensä posken sisäpinnalta ja lapsen näytteen ottaa äiti tai muu aikuinen. Ennen näytteenottoa tulisi väkttää syömistä, juomista (paitsi vesi) ja tupakointia vähintää puoli tuntia. Lasenvalvoja ohjeistaa ja valvoo näytteenottoa. Näytteet lähetetään tutkittavaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja tutkimustulos tulee lastenvalvojalle.

Lastenvalvojan luona voidaan samalla sopia myös lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta.

Isyys voidaan selvittää myös tuomioistuimessa.

Jos mies ei halua tunnustaa isyyttään, tai äiti ei halua selvittää asiaa, isyys voidaan selvittää ja ratkaista tuomioistuimessa. Äiti ei voi enää uuden lain mukaan vastustaa isyyden selvittämistä, mutta lastenvalvojalla on oikeus tarvittaessa keskeyttää selvittäminen. Isänä itseään pitävä mies voi nostaa isyyden vahvistamista koskevan kanteen myös tunnustamatta isyyttään.

Lasten valvoja voi selvittää myös aviolapsen isyyden.

Uuden lain mukaan lastenvalvoja voi avioparin yhteisestä pyynnöstä selvittää myös aviolapsen isyyden. Selvittämistä tulee pyytää kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.

Aviolapsen isyyden voi myös tunnustaa muu kuin aviomies, jos sekä äiti että aviomies hyväksyvät tunnustamisen.

Isyyden vahvistaminen tuo lapselle oikeuksia

lapsi saa sukulaissuhteet isäänsä ja isänsä puolen sukuun perintöoikeuksineen

lapsella on mahdollisuus saada myös isä huoltajakseen

lapsella on oikeus tavat isäänsä, jos lapsi ja isä asuvat erillään

lapsella on oikeus saada elatusta isältään

lapselle voidaan antaa isän sukunini

lapsi saa oikeuden mahdollisiin eläke- ja vakuutusetuuksiin sänsä osalta.

Jos lapsen isyys on aikanaan jäänyt vahvistamatta, voivat äiti, mahdollinen isä tai 15-vuotta täyttänyt lapsi laittaa asian uudelleen vireille milloin tahansa ottamalla yhteyttä lastenvalvojaan. Täysi-ikäsenkin henkilön isyys voidaan selvittää ja tunnustaa lastenvalvojan luona, jos kaikki osapuolet näin haluavat.

Isyyden vahvistaminen ja sen oikeusvaikutukset

Lapsen huolto-, asumis- ja tapaamisoikeus

Avio-/avoerotilanteessa vanhemmat tekevät lasta koskevat päätökset. Lapseen liittyen eron yhteydessä joudutaan pohtimaan mm.

  • Miten lapsen huolto järjestetään
  • Missä hän asuu
  • Miten hän tapaa erossa asuvaa vanhempaansa

    Lapsen huolto voi olla

  • Molemmilla vanhemmilla yhteisesti, nk. yhteishuoltajuus
  • Vain toisella vanhemmalla

Yhteishuollossa vanhemmat päättävät yhdessä lapsen kasvatuksesta ja hoidosta. Yhteisesti päätetään myös lapsen asuin- ja olinpaikasta, koulunkäynnistä, nimestä ja terveydenhuollosta. Lapsen passin hankkimiseen tarvitaan yleensä molempien vanhempien suostumus. Yhteishuollossa molemmilla vanhemmilla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta (päivähoito, koulu, terveydenhuolto jne.).

Jos vanhemmat ovat yksimielisiä siitä miten lapsen huolto, asuminen, tapaamisoikeus ja elatusapu järjestetään, voivat he tehdä niistä sopimuksen. Sopimus vahvistetaan sosiaalitoimistossa. Mikäli vanhemmat eivät pääse em. asioista sopimukseen, voidaan niistä pyytää päätöstä käräjäoikeudelta.

Lapsen asuinpaikka

Lapsen asuinpaikkaa pohdittaessa vanhempien on hyvä miettiä mm. seuraavia asioita lapsen näkökulmasta:

  • Kumpaan vanhempaan lapsi on oppinut turvautumaan iloissaan, peloissaan ja suruissaan
  • Missä lapsi voi parhaiten säilyttää ihmissuhteensa, mm. suhteet sukulaisiin ja ystäviin
  • Miten sujuisi lapsen hoitaminen, ruokailu ja vaatehuolto
  • Kumman vanhemman työ antaa paremmat mahdollisuudet olla lapsen kanssa
  • Missä lapsen päivähoito tai koulunkäynti järjestyisi parhaiten

Laki turvaa lapselle oikeuden tavata erosta huolimatta molempia vanhempiaan ja näin säilyttää suhteet sekä äitiin että isään. Onkin tärkeää, että vanhemmat pitävät kiinni lupauksistaan ja tulevat tapaamaan lasta silloin, kun ovat luvanneet. Lapsen kanssa asuvan vanhemman tulee omalta osaltaan auttaa yhteydenpidon säilymisessä.

Sopimukset lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vahvistaa lastenvalvoja.

Lapsen elatusapu

Lapsen elatus
Lapsella on oikeus saada riittävä elatus vanhemmiltaan täysi-ikäisyyteensä asti eli kunnes hän täyttää 18 vuotta. Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta yhdessä ja kumpikin kykynsä mukaan. Mikäli lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, muualla asuva vanhempi toteuttaa tätä lain mukaista elatusvastuutaan yleensä kuukausittain maksettavalla elatusavulla. Sen euromäärästä vanhemmat voivat neuvotella lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja on oikeutettu vahvistamaan elatusta koskevan sopimuksen, mikäli vanhemmat ovat sopimuksen sisällöstä yhtä mieltä. Vanhemmat voivat myös hakea käräjäoikeudelta elatusta koskevan päätöksen, joka on rinnasteinen lastenvalvojan vahvistamalle sopimukselle.
Elatusapua määriteltäessä kartoitetaan kummankin vanhemman taloudellinen tilanne. Elatussopimus pyritään laatimaan kerralla lapsen täysi-ikäisyyteen asti. Joissakin tilanteissa sopimuksen laatiminen määräaikaisena on perusteltua.
Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös 18 ikävuoden jälkeen, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi. Koulutusavustuksen euromäärästä ja sen maksuajasta on mahdollista laatia kirjallinen sopimus, jonka lastenvalvoja vahvistaa. Lapsi on 18 vuotta täytettyään toinen sopijaosapuoli. Asian voi viedä myös käräjäoikeuden päätettäväksi.

Sopimuksen /päätöksen muuttaminen
Vanhempien tekemää sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä voidaan muuttaa joko uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Uuden sopimuksen tekeminen edellyttää aina kummankin sopijaosapuolen suostumusta asiaan. Elatusavun määrän muuttamisen edellytyksenä on, että niissä olosuhteissa, joiden perusteella elatusapu on vahvistettu, on tapahtunut niin oleellisia muutoksia, että elatusavun muuttamista on sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena.

Elatusavun maksaminen
Elatusavut on maksettava ilman eri vaatimusta sopimuksesta/oikeuden päätöksestä ilmenevänä erääntymispäivänä. Jollei elatusapueriä makseta erääntymispäivänä, ne voidaan ulosmitata elatusvelvolliselta.

Viivästyskorko
1.1.1999 alkaen erääntyvälle elatusavulle lasketaan viivästyskorko. Korko perustuu korkolain mukaiseen viivästyskorkoon.

Elatustuki
Jos lapsi ei saa elatusta elatusvelvolliselta, Kela voi maksaa elatustukea.
Elatustuen saaminen edellyttää, että vanhemmilla on kunnan sosiaalihuollon vahvistama elatussopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta. Niitä ei tarvita, jos lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella eikä lapsen isyyttä ole vahvistettu tai olet adoptoinut lapsen ilman kumppania.

Kelasta elatustukea voi saada, jos

- elatusvelvollinen vanhempi ei ole maksanut vahvistettua elatusapua.
- elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen vanhemman taloudellisen tilanteen vuoksi.
- elatusapua ei ole vahvistettu lainkaan maksettavaksi elatusvelvollisen taloudellisen tilanteen vuoksi.
- olet adoptoinut lapsen ilman kumppania.
- avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu.

Indeksikorotus
Elatusapu ja elatustuki on sidottu elinkustannusindeksiin. Indeksikorotuksen määrä on nähtävissä mm. vuoden alussa www.kela.fi ajankohtaista sivulta.
Elatusavun indeksikorotuksia voi tiedustella joulukuun 15. päivän jälkeen myös lastenvalvojalta. Samassa paikassa voidaan laskea muuttunut elatusavun määrä ja merkitä se alkuperäiseen sopimukseen/ oikeuden päätökseen. Korotus voidaan pyynnöstä ilmoittaa toiselle vanhemmalle. Vanhemmat huolehtivat itse indeksikorotuksista ja niiden merkitsemisestä.

Lisätietoja: Ensi- ja turvakotien liitto/vanhemman opas