Rakentavaa keskustelua kyläkoulujen tilanteesta

Kyynämöisten liikuntahalli Kiepissä järjestettiin viime viikon tiistaina keskustelutilaisuus Uuraisten kouluverkkotilanteesta. Mukana oli perusopetuksen kehittämistyöryhmän puheenjohtaja Antti-Pekka Kotilainen, kunnanjohtaja Juha Valkama, peruspalvelujohtaja Jouko Nykänen, sekä suuri joukko koululaisten vanhempia, koulun henkilökuntaa sekä muita asiasta kiinnostuneita.

Uurainen oli pitkään kasvavien oppilasmäärien kunta ja ongelmana on ollut enempi se, miten tilat ja resurssit on saatu riittämään. Kunnassa on myös rakennettu uusi koulu Hirvaselle vuonna 2017 korvaamaan vanha ahtaaksi käynyt koulu. Tässä asiassa tilanteet voivat kuitenkin muuttua nopeasti ja tämänhetkiset oppilasennusteet näyttävät huomattavaa vähenemistä tulevina vuosina.

Huhtikuussa perusopetuksen kehittämistyöryhmän esitti, että Kyynämöisten koulun 5. ja 6. luokka siirtyvät Koulukeskukselle syksystä 2024 alkaen ja Kyynämöisten koulu jatkaa 1-4 luokkien kouluna ja mikäli oppilasmäärien lasku jatkuu nykyisenä, niin Höytiän ja Kyynämöisten lähikoulualueet yhdistetään lukuvuoden 2026-2027 alusta alkaen ja samalla tarkastellaan lähikoulualueiden rajoja myös koulukeskuksen osalta. Kunnan taloudellinen tilanne on yksi tekijä mahdollisten päätösten taustalla. Asia jätettiin kuitenkin pöydälle lisäselvitysten ajaksi.

Vuosiluokat uhkaavat pienentyä huomattavasti, ellei syntyvyys ja muuttoliike kuntaan lisäänny. Selkeitä säästölukemia mahdollisista kouluverkon supistuksista on vaikea esittää. Keskustelutilaisuudessa mainittiin usein summa 56 000 euroa, mikä on yhden opettajan vuosipalkka sivukuluineen. Mikäli koulunkäynti jossain kiinteistössä loppuisi, ei se tarkoittaisi kiinteistökulujen poistumista kokonaan, ellei samalla kiinteistö siirry uudelle toimijalle. Koulukuljetuksen piirissä on jo nykyisellään suuri osa Uuraisten alakoululaisista, joten sitä kautta muutoksia kulurakenteeseen ei missään vaihtoehdossa juurikaan synny. Kehittämistyöryhmän puheenjohtaja Kotilainen totesi, että oppilaskohtaiset kustannukset ovat Uuraisilla yhä alhaisemmat kuin esimerkiksi keskittämisen tielle lähteneessä naapurikaupungissa.

Oppilaiden vanhemmat ja Kyynämöisten koulun vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja Marja Pajunen, olivat tehneet kotiläksynsä huolella. He viittasivat useampaakin tutkimukseen, jossa todettiin, että kyläkoulujen lakkauttamisella ei saavuteta säästöjä, vaan esimerkiksi erityisopetuksen tarve saattaa lisääntyä.

Useampi vanhempi myös kertoi, että tärkein tekijä muuttaa Uuraisille oli ollut mahdollisuus, että lapset pääsevät kyläkouluun. Kyynämöisten koulun uusi rehtori Leena Rintelä totesi, että 5. ja 6. luokan siirto koettaisiin lopun aluksi ja yleisössä tuotiin laajemminkin huoli suuresta imagohaitasta, jonka pelkkä uhka mahdollisista kyläkoulujen lakkautuksista mukanaan tuo. He myös kokivat, että Uurainen ei voi markkinoida tonttejaan kyläkoulumahdollisuudella, mikäli on pienikin uhka, että koulu lakkaa olemasta.

Yleisön vahva tahtotila oli, että kyläkoulujen säilyttämiseen sitoudutaan valtuuston päätöksellä ja siitä myös kerrotaan laajasti. Lisäksi toivottiin, että tonttimarkkinoinnin eteen tehdään kaikki voitava. Valtuutettu Samuli Mattila toi myös esiin kuntakohtaisen kotihoidon lisän, jonka hän uskoi tuovan kuntaan lisää lapsiperheitä ja poistavan painetta varhaiskasvatuksesta, jossa subjektiivinen päivähoito-oikeus lisää painetta.

Asian käsittely jatkui sivistyslautakunnassa keskiviikkona 31.5.2023. Esityslista poistuu näkyvistä, kun kokouksen pöytäkirja on julkaistu.